tiistai 19. toukokuuta 2015

Outlander - Matkantekijä

Ihan huikeaa, kun Yle1 alkoi viikko sitten esittää Diana Gabaldonin kirjoihin perustuvaa Matkantekijä-sarjaa! Suosittelen lämpimästi, tulee taas torstaina ysiltä!

Nämä kirjat ovat ehdoton ykkössuosikkini. Niissä on jotain niin kiehtovaa. Tapahtumat sijoittuvat kirjasarjan alussa Skotlantiin, sitten lopussa Amerikkaan. Sarja kertoo naisesta, joka joutuu menneisyyteen astuttuaan skotlantilaiseen kivikehään ja tapaa siellä elämänsä rakkauden. Tämä rakkaussuhde on niin uskomattoman kaunis ja vahva ja kirjassa niin ihanasti kuvattu. Olen näitä kirjoja jo vuosia lukenut, uudestaan ja uudestaan ja nyt kun olen löytänyt oman "Jamien", niin entistä vahvempi side tuntuu tulleen tähän tarinaan - nyt tuntuu, että tiedän täsmälleen, mistä kirjoittaja puhuu syvää ja intohimoista rakkaussuhdetta kuvatessaan ♥

Tämä kirjasarja on tehnyt minuun niin suuren vaikutuksen, että olen sen takia matkustanut Skotlantiin kirjan tapahtumapaikoille. Halusin nyt muutaman kuvan jakaa teille siltä matkalta (joka oli muuten aivan uskomattoman hieno reissu, tuolloin edellisen mieheni kanssa  - joskus on kyllä pakko palata noihin maisemiin!).



Jacobite Queen-laivalla Loch Nessillä. Ei jälkeäkään hirviöistä...


Mutta legendasta johtuen tunnelma järvellä oli kieltämättä melko mystinen.


Loch Nessin rannalla sijaitsee Urquhart-linnan vaikuttavat rauniot.Näky järvelle yli raunioiden oli mykistävä, kuten Skotlannin maisemat ylipäätään. Tämäkin linnoitus oli tuhottu jakobiittikapinan jälkimainingeissa, etteivät Stuart-klaania ja Kaarle-prinssin valtaannousua tukeneet kapinalliset olisivat voineet sitä hyödyntää tukikohtanaan.



Tämä oli yksi paikoista, jossa tahdoin ehdottomasti käydä - Cullodenin nummi, jossa taisteltiin Englannin viimeinen maataistelu 16.4.1746. Tunnin kestäneessä taistelussa, jossa taistelivat Kaarle Stuartia Skotlannin valtaistuimelle tukeneet skottilaiset jakobiittikapinalliset sekä brittihallinnon armeija, kuoli noin 1500-2000 jakobiittiä, englantilaisten tappiot olivat huomattavan vähäiset (50 kuollutta). Tämä taistelu käytännössä lopetti Skotlannin klaanijärjestelmän ja liitti Skotlannin Englantiin. Skottien mielestä taistelu ei varmasti painu unholaan ja he tekevät edelleen selvän eron englantilaisiin ja skotlantilaisiin - tämän valossa ihmettelin kansanäänestyksen tulosta, kun Skotlanti tahtoikin pysyä osana Englantia eikä itsenäistyä. Mutta tilanne olikin aika tasavertainen.

Itse taistelukenttä oli vaikuttava kokemus. Olin etukäteen tutustunut taistelun taustoihin ja historiaan tarkastikin, joten itse paikan näkeminen ja siellä käveleminen oli melko riipaisevaa. Nummella oli toki muitakin turisteja, silti paikan yllä lepäsi suuri hiljaisuus, vain tuulen humina kävi nummen yli, jonka alla lepäävät taistelussa kuolleet klaanien miehet. Jokaiselle taisteluun osallistuneelle klaanille on pystytetty nummelle muistokivi, joka on laitettu siihen  kohtaan, johon kyseisen klaanin kaatuneet miehet on haudattu.





Leonach cottage.

Autio soinen nummi... kuvitelkaa tunnelmat koleana ja kosteana huhtikuun aamuna 1746... Klaanien miehet olivat aseistautuneet suurimmaksi osaksi perinteiseen tapaan kilvellä, sekä miekalla tai kirveellä. Vastassa oli englantilaisten tykit ja kaksinkertainen ylivoima.




Nummella on muistokivet klaanien miehille, jotka kaatuivat taistelussa.



Nummelle on punaisin viirein merkitty englantilaisten linja ja sinisin lipuin skottiarmeijan linja.







Tällä matkalla vietimme myös pari päivää upeassa Edinburgissa. Tässä Edinburgin vanhaa kaupunkia.



Jollain vanhan kaupungin lukemattomista kaduista, joita kutsutaan nimellä Close. Näitä oli esim Advocates Close ja Mary King´s Close, joka oli jäänyt 1700-luvulla rakennetun alle (perustuksiksi). Sinne pääsi tutustumaan (maan alle) ja siellä sai hyvän käsityksen keskiajan elämästä Edinbughissa. Kaupunki oli täyteenahdettu ja saastainen, jätteet ja jätökset heitettään closeille klo 07 aamulla ja klo 22 illalla, josta sade ne huuhteli alhaalla olleeseen järveen (onneksi Skotlannissa sataa paljon), jossa rutto riehui ja jossa ihmiset asuivat ahdettuina close´ien monikerroksisiin taloihin. Yhdessä huoneessa saattoi asua yleensä parikin perhettä, kalustusta ei juuri ollut, koska tilaakaan ei ollut.



Säkkipillin soitannalta ei voi Skotlannissa välttyä - mutta kukapa haluaisikaan! Kun astuimme ensimäistä kertaa Edinburgiin bussista, seisoi tämä pillipiipari soittamassa Scotland The Brave-kappaletta, kuinkas muuten!


Mahtava Edinburghin linna, jonka vanhimmat säilyneet osat ovat 1100-luvulta ja joka on rakennettu sammuneen tulivuoren päälle. Olisin voinut jäädä katselemaan tätä näkyä vaikka iäisyydeksi. Niin kaunista...


Kylläpä alkoikin tehdä mieli taas näihin maisemiin ja tunnelmiin. Ja viimeiset pari viikkoa olen taas joka ilta lukenut Outlander-sarjaa, kolmas kirja menossa tällä hetkellä. Muistakaas katsoa Yle Areenasta eka jakso ja torstaina tulee sitten toinen jakso!

2 kommenttia:

  1. Huikeeta! Kiitos vinkistä! Oon kans noihin kirjoihin ihastunut ja nyt alankin innolla seuraamaan myös sarjaa! ! :-)

    VastaaPoista
  2. Mää olen myös tykännyt Gabaldonin kirjoista todella paljon, ja jännitti kyllä katsoa tuo sarjan eka osa, että onkohan se Jamie sellainen kuin olin ite mielessäni aatellut. No ei ihan, mutta Clairea näyttelevä henkilö oli kyllä vakuuttava roolissaan :) Mulla on nyt just luvussa kirjasarjan viimeisin, eli Sydänverelläni kirjoitettu. Ihana kesä tulossa, kun saa nauttia joka viikko tuosta tv-sarjasta! Ja kiitti kuvakavalkadista, mielelläni matkustaisin minäkin noihin maisemiin.

    VastaaPoista