sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Kotkot sanoo kaupunkikana

Minun pitkäaikainen haave toteutui... ei, ei tullut sitä lapsena tähdenlentoa katsellessani toivomaani lammasta, mutta läheltä liippaa jo... Haimme murun, Villiksen ja hänen kaverinsa kanssa lauantaina meille kolme maatiaiskanaa :)
 
Kanat matkustivat kanihäkissä, ja automatka sujuikin rauhallisesti, vaikka ajomatkaa tuli yli kaksi tuntia.
 

Muru ahkeroi kanoille näin hienon kopin talviasuttavaan kanilaan (joka on siis vanha autotalli).





Tällainen kolmikko :) Musta on ainakin kasvattajan mukaan puhdasrotuinen, hämäläistä kantaa oleva maatiainen. Ruskea ja valkea kana ovat sekarotuisia maatiaisia. Ovat iältään noin 18 viikkoisia. Munintaa ootellaan alkavaksi muutaman viikon kuluttua...



Kirppu omi mustan kanan ja antoi sille nimeksi Seppo :D Oli kyllä ihan tietoinen, että kanat on lähtökohtaisesti tyttöjä...


Villiksen kana on valkoinen Isabella. Ruskea oli mun suosikki, mutta koska oli monta halukasta nimeäjää, niin tästä tehtiin tänään lasten kanssa sulassa sovussa Klaara Hertta Kyllikki Kultamuna Kotko :D

Isabella ja Klaara asettuivat ekana iltana kauniisti orrelle. Orsia laitetaan vielä lisää, samoin munintapesä ym.


Kun taas Seppo nokkelana tyttönä ampaisi aitiopaikaille ikkunalaudalle :D


Aika hauskoja kavereita. Kaupunkikanoista vielä sen verran, jos jotakuta kiinnostaa, että ainakin täällä päin riittää rekisteröityminen Eviraan kanojen pitopaikasta sekä ilmoitus kunnan terveysviranomaiselle. Terveystarkastaja ilmoittikin jo, että asia kunnossa, hän tulee vielä piipahtamaan ensi viikolla katsomaan kanojen tilat. Näillä kanoilla onkin ihan hyvät tilat, kanoja voi pitää neliömetrillä 4-5 kappaletta. Näillä kolmella on tilaa sisäboksissa noin 4 neliötä ja viimeistään ensi kesäksi laitamme vielä ulkotarhan :)

10 kommenttia:

  1. Voi ihanuutta! Minäkin haluaisin kanoja, ehkä jonakin päivänä.
    Naapurissa oli viime kesänä kesäkukko ja -kana, kyselivät minulta ottaisinko ne kesän jälkeen hoitooni, mutta olisi pitänyt remontoida nopeasti jostakin tila niille enkä ehtinyt sellaiseen puuhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietin ensin kesäkanoja, mutta kun tiedän itseni ja lapseni - ei me oltais niistä raaskittu kuitenkaan luopua ja onneks sopiva paikka olikin, suht pienellä työllä saatiin kanoille oma boksi.

      Poista
  2. Oi sinua onnekasta! Olen aina haaveillut omista kanoista. Ovat tosi symppiksiä kavereita.

    Ehkä sitten tulevaisuudessa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melko helpolta vaikuttaa kanojen pito, kun on vaan sopiva tila, jossa voivat asustaa :)

      Poista
  3. Vau! Mulla on myös sama haave kytenyt mielessä jo useamman vuoden. Meiltä löytyisi pihapiiristä vanha sikala, josta saisi kätevästi tehtyä kyllä kanalan. Ehkä joskus... :) Päivitteleppä jatkossakin sitten kanakuulumisia, niin tiedän vähän millaista touhu on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi kanojen pitoa, kun tilatkin löytyisi :)

      Poista
  4. Voi kuinka kivoja! Kirjoita lisää juttua kanoista, koska täälläkin haaveillaan sellaisista :) Kanoja ja niitä lampaitakin kuitenkin hommataan vasta kun meillä on maatila.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmasti kanajuttua tulee jatkossakin. Kohta pääsen sisustamaan kanalaa :)

      Poista
  5. Oi, on sinun se lammaskin joskus vielä hankittava ;) Muistan kun siitä oli puhetta aina tähdenlentoja katsellessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo se Muru ehdotti, että pitäskö meidän maatila hommata... Mutta kun mä oon niin kiintynyt Vihervaaraan. Mut ehkä kesälampaita joskus sinne Pajulaan, kun se on rempattu :D

      Poista