tiistai 25. maaliskuuta 2014

Mikrofarmi

Kanajuttuja lukiessani englanninkielisillä sivustoilla törmäsin käsitteeseen "micro farming". Tällä hakusanalla löytyykin yhtä sun toista mielenkiintoista luettavaa omavaraisuudesta kiinnostuneille.

Sillä tarkoitetaan pienimuotoista tuotantoeläintenpitoa ja viljelyä lähinnä omaan käyttöön (taajamassa). Tämähän ei ole mikään sen ihmeellisempi juttu sinänsä, mutta kaupungistuminen teki tuotantoeläintenpidosta kaupungissa luvanvaraista, ennen lie kaupunkipihoilla asunut jos jonkinmoista elukkaa ja pienet mutta rehevät puutarhat ovat tuottaneet jonkinmoista satoa kaupunkiasukeillekin.

Antero-kana
50-luvun rintamamiestalojen pihoilla vielä osattiin "mikroviljely" ja viljeltiin kotitarpeeksi marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Meidänkin talon pihasta puolet oli valjastettu kasvimaaksi ja marjapensaita oli kymmenkunta, omenapuita pari. Tuotantoeläimiä ei enää tuolloin ollut tapana pitää taajamapihoilla. Teollistuminen ja elintarvikkeiden helppo saatavuus ja elintason kohoaminen taas vähensi myös omatarvekasvatusta. Ja ihmisen yhteys luontoon väheni entisestään.

Perunoita omalta pihalta

Mutta onneksi maailma välillä ottaa myös takapakkia :) Kotitarveviljely on taas ihan normijuttu ja tuotantoeläimiäkin alkaa olla enenevässä määrin ihan tavan kaupunkilaisilla. Ei mekään olla ihan ainoita kanaharrastajia tälläkään seudulla. Kesäkanoja pidetään kuulemma jopa rivaripihoissa ja mikäs siinä :) Hitaasti ollaan menossa takaisin oikeaan suuntaan... puhtaan ruoan alkulähteille.

Lähiruokapiirikin pyörii täällä seudulla, tänään saamme noutaa mm ennakkoon tilattua Angus-lihaa Rauhalan tilalta, ylämaankarjan lihaa Hyvätuuli Highlandilta, salaatteja suoraan Järvikylästä sekä perunoita ja juureksia isoissa säkeissä Suhosfarmilta.

Itseäni kiinnostaisi kanojen kasvatus myös lihaksi, samoin lihakanien pito. Tällä hetkellä pieni eläinrakas tyttäreni kyllä estää moiset haaveilut, kun hänen mielestään kaikki eläimet ovat vain ja ainoastaan lemmikkejä. Mutta minulle se olisi jotenkin luonnollinen juttu: tietäisi, että ruoka on puhdasta, mistä se on tullut ja mitä se on syönyt. Tietysti olisi sitten ruokaeläimet ja lemmikit erikseen. Ruoalle ei anneta nimeä :)

Tänä vuonna pihallamme kasvaa ainakin omenoita, kirsikoita, toivottavasti jo luumujakin, viinimarjoja, mansikkaa, perunaa, tomaatteja, chiliä, kesäkurpitsaa, herneitä, papuja, erilaisia sipuleita, humalaa...

Lisäksi toukokuussa meille tulee ensimmäinen mehiläispesä (ei kuitenkaan kotipihaan, vaan kesäpaikkaan maalle), josta on sitten tarkoitus ottaa jaokkeita ja lisätä seuraavina vuosina pesien määrää. Syksyllä saadaan sitten toivottavasti hunajaakin omasta takaa :)

Keväällä kerätään mahlaa, kesällä villivihanneksia, sieniä ja marjoja :) Meillä kotipihan villivihanneksia mm vuohenputkea syötetään koko kesän myös kaneille. Rikkaruohot kunniaan :D

Hyöty ja harrastus samassa, suosittelen :)

Linkkivinkki http://www.microfarmlife.com/

2 kommenttia:

  1. Minä yritin pienimuotoista omaa lihatuotantoa, mutta ei siitä tullut mitään. Sydämeni itkee verta kun ajattelenkin, että söisin ne pikkuiset mussukat mitä kasvatan.. kun puhutaan siis kanoista ja kaneista. Ei tule mitään. Myin kukkopojat tutulle, joka laittoi ne ruoaksi, itse en kyennyt :)

    Meidänkin pihalla kasvaa muuten ihan hurjat määrät mm. vuohenputkea. Sille saa onneksi hyvää hyötykäyttöä, kun puput tykkäävät siitä ihan hurjasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voishan se tosiaan olla, että kun pää olis pölkyllä, niin olisko sitä sitten kuitenkaan katkasemaan... :)

      Poista