sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Ensimmäinen hääpäivä

Kauan katsoin sinua syvälle silmiin
Kauan katsoin, katsoin ja ajattelin.
Kenties kerran vihille käydä saamme,
kenties kerran olet rinnallain.

Kauan katsoin sinua syvälle silmiin.

Kauan katsoin, katsoin ja ajattelin.
Puutteen, murheen, yhteisen riemun jaamme,
kunnes pois häivymme unholaan.



Ihania muistoja... meidät vihittiin vuosi sitten maistraatissa, jossa mukana oli vain vastasyntynyt tyttäremme - joka nukkui koko lyhyen toimituksen ajan, todistajatkin olivat "viranpuolesta". Tyttären kastetilaisuudessa muutamia päiviä myöhemmin sitten pappi siunasi avioliittomme, lähimmän suvun ollessa mukana juhlimassa vauvan ristiäisiä ja meidän vihkimistämme - meillä on siis oikeastaan kaksi hääpäivää :D


Vielä jonain päivänä juhlimme tätä onnea isommalla porukalla, jotta saamme tanssia häävalssin - ehkä sitten, kun kesäkotimme Pajula valmistuu :)


Minä sydän mun perhe! Ootte niin rakkaita kaikki!








Muutamia kuvia yhteisen matkan varrelta - siihen matkaan on mahtunut monenlaista tunteiden vuoristorataa, iloa ja naurua, huolia ja murheita, uusperheen hankaluuksia, voimattomuutta siitä, että kaikkeen et voi itse vaikuttaa ja vastapainoksi onnea ja turvaa yhteenhitsaantumisesta meidän perheenä ja perheen kasvamisesta yhteisellä ihanalla lapsella sekä kaiken tämän ilon ja huolien yli kantavaa ja koossapitävää valtaisaa, lämmintä ja huolehtivaa rakkautta!

Ylpeänä sanon: meidän perhe. Perhe meistä on tullut, vaikka uusperhe olemmekin.

Meidän perheen yhteisiä juttuja ovat erityisesti eläimet, niitä meillä on paljon ja kaikki osallistuvat mielellään niiden hoitamiseen. Tykkäämme myös matkustella, se on meille se elämän suola ja sokeri :) Säästämme sitten jossain muussa, emme ajele uusilla autoilla, emme käy juuri koskaan ravintoloissa ja aika vähän ulkona muutenkin, hankimme paljon kirpparilta ja teemme itse kaiken mitä vain pystymme. Ja työtä tehdään paljon ja ahkerasti, niin sitten voi palkita itsensä taas matkustamalla jonnekin päin maailmaa :) Usein paketoimme matkamme itse, siinä säästää yleensä tosi paljon verrattuna valmismatkoihin. Ja liikumme myös paljon kotimaassa. Syksylle onkin ohjelmassa mm. kansallispuistoretkiä :) ja ehkä pieni matka myös sinne ulkomaille juhlistamaan ensimmäistä hääpäiväämme :)

Ilosaarirockissa 2013

  Imatralla 2013

Metsäretkeilyä Kaatamossa 2013


Syyslomareissulla Helsingissä ja Tallinnassa 2013



Powerparkissa 2014
  

Somersetissä Englannissa 2014




Türklerissa, Turkissa 2014


Geokätköilemässä Heinävedellä 2015

Mallorcalla 2015, jolloin seuraamme oli liittynyt yksi matkantekijä lisää :)


Häämatkalla Roomassa 2015

  
Letterfrackissa Irlannissa 2016




 Ja yhteinen matka jatkuu... toivottavasti elämämme loppuun saakka!

torstai 18. elokuuta 2016

Ensimmäinen syntymäpäivä

Niin se meidän pieni tirppanakin täytti 1 vuotta :)

Kuvia otettiin tänään ilta-auringossa :) Lauantaina sitten juhlitaan!



Niin pieni olit silloin vuosi sitten, 3440 g ja 48 cm. Tänään neuvolassa saatiin uudet mitat, 74 cm ja tasan 10 kiloa :)





Tädin sylissä vuosi sitten ja nyt synttärityttönä :) Pienestä tummatukkaisesta peikkotytöstä kasvoi vuodessa pellavapäinen pikkuprinsessa :)


Aini osaa jo monta sanaa: äiti, titi (=isi), kissshhh (kissa), anna, Nonna (koiran lempinimi). Puhua pulputtaa omiaan "päpäpää, nunnunnuu, ämmämmää, taputapu... Puhetta tulee lähes tauotta, ei vaan aivan vielä ymmäretä mitä hän tahtoo kertoa meille :) Hän seisoo jo ilman tukea, mutta ei vielä ole rohjennut ottaa ensiaskeleitaan ilman tukea. Talutettaessa kävelee jo hienosti. Aini osaa myös taputtaa kun pyydetään :) Yöt nukutaan edelleen äitin ja isin välissä. Välillä paremmin, välillä huonommin - kokonaista nukuttua yötä vielä ootellaan (äiti varsinkin, kun meinaa välillä vähän väsyttää). Hoidossa Aini on nyt 3 päivää viikossa ja siellä hän viihtyy oikein hyvin.






Meidän koko perheen silmäterä, ihana aurinkoinen höpöttelijä!

maanantai 8. elokuuta 2016

Avoimet Puutarhat 2016

Vihervaara oli mukana Avoimissa Puutarhoissa tänä vuonna, toista kertaa jo :)

Tällä kertaa vierailijamäärä todella yllätti, laskuissa ei pysytty, mutta noin 50-60 kävijää laskeskelin ja se on jo paljon tälle pikkukylälle :) Ukkoskuurokin iski ja sen aikanakin tuli vaan uusia rohkeita vieraita, jotka eivät olleet sokerista.

Lapset pitivät kahvilaa, jossa myytiin kahvia ja puutarhan antimista leivottuja herkkuja, sekä lapsille hattaraa. Lisäksi huvimajassa oli avoinna pieni pihapuoti, jossa myin oman sisustusyritykseni tuotteita sekä esittelin sisustuskutsuja :) Myynnissä oli myös muutama rasia oman kanalan munia, mutta ne loppuivat heti kättelyssä. Hunajaa ei vielä ehditty lingotakaan ja sitä tulee tänä vuonna valitettavan vähän.

Harmi, etten kerennyt kuvailla päivän mittaan, mutta muutamia kuvia napsin päivän päätteeksi meidän puutarhamme tunnelmista, olkaapa hyvä :)