Henkiinherääminen?

Hei pitkästä aikaa! Muutama kuva tännekin, pitkästä aikaa moneen kuukauteen tartuin kameraan. Tämä kevät on ollut jotenkin aika "pitkä ja kivinen", sääkin on vaikuttanut siihen, ettei ole oikein sisustusinspiraatiota ollut eikä kuvauskaan kiinnostanut samoissa vanhoissa nurkissa.

Kevät oli työntäyteinen -päivätyö, sivutoiminen yrittäjyys, miehen ryhtyminen myös täyspäiväiseksi yrittäjäksi ja hänen työpäivien piteneminen sen myötä, kotiaskareet ja elämä kolmen lapsen, ukin ja ison eläinlauman kanssa vievät kaiken mahdollisen ajan eikä sellaisia luppohetkiä, jolloin voisi vain sipistellä siivottuja paikkoja ja etsiä kivoja kuvakulmia, tahdo oikein löytyä - tai voimia siihen. Hermo on piukassa tämän yleisen härdellin, väsymyksen ja muiden pikku-kremppojen kanssa ja yleensä illalla, kun on saanut taaperon unille, jaksan lukea pari sivua kirjaa ja sitten uni kutsuu.  Osasta yritykseen liittyviä hommia olen jo luopunut, kun ei kertakaikkiaan voimat riitä, vaikka ne onkin kivoja juttuja olleetkin.

Mutta silti haluaisin jälleen yrittää pitää tätä blogia hengissä :) Kuvaaminen ja tämän kirjoittaminen on ollut minulle oma juttu ja melkein kuin terapiaa :)

Loppukesästä, kun perheeseemme syntyy uusi pieni tulokas, on taas uudenlainen tilanne edessä ja silloin meidän onkin mietittävä uudelleen, miten yhdistää vastasyntyneen, taaperon ja ukin vaatima hoito + normaali perhe-elämä, teinien menot ja kuskaukset ja ihan vaan minun ja mieheni oma ja yhteinen aikakin siten, että päivässä on selkeät ja ennaltasovitut aikataulut/rytmit.

Aamuisin täällä käy kotisairaanhoito ukin luona ja se on tietysti ok - he hoitavat työnsä nopeasti ja heitä ei juuri huomaakaan. Aamupäivä menee varmaan sitten kotitöitä tehden, ruokaa valmistellen ja pienten kanssa ulkoillen, mutta osan päivästä (iltapäivä) aiomme jatkossa rauhoittaa kokonaan vierailuilta joka päivä lasten päiväunien ajaksi - se on kuitenkin päivän ainoa rauhallinen hetki yötä lukuunottamatta, jotta minäkin saisin hieman omassa rauhassa hengähtää täällä kotonani. Silloin toivomme omaa rauhaa ja sen kunnioittamista - tällä hetkellä kotimme on kuin "ainaiset avoimet ovet" ja se tuntuu välillä aika rasittavalta, kun muutenkin elämä on kiireistä ja väsyttävää.

Päiväunien jälkeen alkaa taas iltahärdelli, iltaruoat, kaupassa käynti, eläinten ruokinnat, pihahommat/ulkoilut, lasten harrastuksiin kuskaukset, saunat, iltapuurot jne.

Ikioma kesämökki jossain kaukana kaikesta kummittelee edelleen haaveissa.. mutta ei ole juuri nyt ajankohtainen, kun tulot putoavat mammaloman ja miehen yrittäjyyden takia.

Syksyllä esikoinen aloittaa lisäksi musiikkiteatterilukion hieman kauempana kotoa, mutta bussiyhteyttä ei aamulla ko. paikkakunnalle ole, joten joudumme aamuisin kuskaamaan hänet puoleen väliin matkaa, josta pääsee sitten koulubussilla kouluun. Iltaisin onneksi bussi kulkee takaisinpäin. Saas nähdä, miten se kuskausrumba kaiken tämän päälle onnistuu pienten kanssa, mutta minulle on tärkeää, että tyttö pääsee haluamaansa opinahjoon ja toisaalta, niin minä kuin hän itsekään ei kokenut vielä ratkaisuksi opiskelija-asuntoon muuttamista eli ainakin ensi vuoden saan pitää vielä esikkoni kotosalla :) Sitten kun palaan töihin takaisin, saattaa olla, että esikoiseni joutuu muuttamaan opiskelupaikkakunnalle ainakin osaksi viikkoa.

Jotain uuttakin sentään näissä nurkissa, hankimme uuden sohvan, johon mahtuu koko (kasvava) perheemme viettämään yhdessä elokuvailtoja (jos niihin joskus olisi aikaa... :)

Keittiön ihana mieheni laittoi toiveideni mukaisesti uuteen uskoon, päästiin eroon turhista hukkanurkista ja väliaikaisista ratkaisuista, kun mies rakensi minulle tämän ihanan ja ison ruokakomeron :) Se on varsinainen tilaihme :) Samalla laskettiin ikkunan kohdalla ollut taso ikkunan alle, jotta ikkunaa voi käyttää tuuletusikkunana jälleen ja muutenkin näyttää paljon paremmalle noin. Olen niin tyytyväinen tähän. Lattia pitäisi vielä maalata uudelleen, mutta se on sitten joskus hamassa tulevaisuudessa ja tuskin ainakaan tämän kesän juttu - ei saletisti onnistu näillä spekseillä, kun vaatisi usean vuorokauden maalin kuivatuksen.

Ulkona en ole jaksanut tehdä oikein mitään. Olisi kiva täälläkin sipistää ja sisustella, mutta nythän se kesä oikeastaan vasta alkoi, joten jospa minä vielä ehdin ja jaksan... Kasvarissa pari amppelimansikkaa, tomaattia ja chiliä ja eilen ostettiin ihmeellinen vartettu tomaatti-peruna, joka tekee siis molempia laatuja. Tai pitäisi tehdä, saas nähdä.

 Saunan terassilla nokoset on jääneet toistaiseksi haaveeksi...

Uusi grillikatoskin olisi haaveissa, kun tämä oli entisestä kanihäkistä kokoon pykäisty ja ihastuttavan vino joka suuntaan...

Huvimajakin oottelee kesäillan rauhasta nauttijoita... jospa juhannuksena sitten. Kunpa olisi kaunis sää...

Sellaisia siis tänne  - ymmärrätte varmaan, miksi blogi on ollut kauan aikaa hiljainen. Mutta toivottavasti jaksaisin nyt hieman tsempata. Kuukauden päästä alkaa mammalomakin ja pian päästään nauttimaan taas vauvantuoksusta :)

Kevätrakkautta

Täällä se nyt viimein on, kaivattu ja odotettu kevät... aika jolloin pääsee taas tekemään pihahommia ja keksimään kaikkea kivaa kasvariin, huvimajaan, terasseille ja parvekkeelle!

Vielä on tyhjää, mutta jo parin kuukauden päästä on varmaan erilainen tunnelma täällä kasvarissakin :)

Ekat orvokit tarttui jo kuitenkin mukaan!

Tänä vuonna ajattelin kokeilla kasvusäkkejä kasvarissa pitkästä aikaa ja toivon, että ne mahtuis noihin lavakauluksiin :) Vanhaan työkalupakkiin tulee kesäkukkia aikanaan...

Eka kanikin muutti jo ulkohäkkiin, tämä ranskanluppa pärjää jo hyvin ulkona näillä keleillä :)

Kukkapenkkejäkin pääsee jo pian rapsuttelemaan, vielä on piha kyllä aika märkä ja luntakin vielä löytyy... ei mene varmaan kauaa kyllä, kun viimeisetkin on sulanut.

Ensi viikolla meillä alkaa myös kattoremontti! Tuskin maltan oottaa, tulee varmaan huima muutos talon ulkonäköön :) Laitan sitten kuvia :) Hei hei vanha rumanruskea katto!

Kirppu oli kanssani kiertelemässä pihalla ja napsi jo ensimmäiset orastavat ruohosipulit :)

Kesäkeittiö on hieman kysymysmerkki... tämä tehtiin kanitarhan "pohjalle" ja on ihanan vino sinne ja tänne... mietitään puretaanko ja tehdään parempi vai nautitaanko "kaikki on vinksin vonksin"-tunnelmasta... :)

Huvimaja sai viime syksynä ovet viimein, mies teki ne kahdesta vanhasta ikkunasta. Nyt tänä kesänä ajattelin maalailla noita vanhoja ikkunanpuitteita, jotka ovat jo pahoin rapistuneet ja olis kiva myös laitella tuohon ikkunaristikot :) Niitä suunnittelen myös taloomme.

Paljulle tehdään parempi paikka myös nyt keväällä.. Katolta kun valuu kaikki vedet ja roskat sinne nyt eikä se vaan muutenkaan tuossa nyt oo kivan näköinen... Kyllähän näitä projekteja taitaa taas riittää tällekin kesälle :D

Sen vastapainoksi on kiva sipistellä kaikkea pientä kivaa sinne tänne... mitähän kesäistä sitä keksisi näille hyllyille, jotka koristavat pitkää terassiamme.,.

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Syksyn taikaa

Syksy on suosikkivuodenaikani! Rakastan tuota kaunista kultaista valoa ja värejä ja ilmassa olevaa kirpeyttä.

Me on vauvan kanssa ulkoiltu lähes joka päivä, satoi tai paistoi. Välillä olen itse kastunutkin ihan kunnolla, mutta onneksi vauva on vaunussa sadesuojan alla kuivassa. Paremmalla säällä on tehty kantoliinalenkkejäkin.

Talon maalaus jäi vielä pikkuisen kesken, syy siihen oli äkäinen ampiaispesä tuolla parvekkeen räystään reunalla... No ensi keväänä sitten :) Ja jospa saatais kattoremonttikin tehtyä ensi kesänä :)

Pihaakin olen ehtinyt hieman viritellä syyskuntoon, kun tämä neiti on niin kiltti ja hyvä nukkumaan.

Päivät menee meillä jo mukavasti rytmissä. Aini heräilee aamulla kuuden maissa, samalla kun isikin nousee töihin. Aamupäivällä pestään ja viikataan pyykkiä, täytellään pestyjä kestovaippoja valmiiksi, laitetaan keittiö kuntoon, käydään aamulenkillä, jonka ajan Aini nukkuu, sitten tullaan laittamaan ukille ruokaa ja ruoan jälkeen mennään sohvalle syöttöhommiin ja katsomaan yleensä joku sarja telkusta, tai siis äiti lähinnä - Aini vaan nautiskelee maidosta ja äiti sohvalla loikoilusta :)

Hereillä ollessa nyt 6-viikkoinen vauveli jaksaa jo hetken innostua esimerkiksi loruista, laulusta tai lelusta. Hymyilee jo kovasti ja on alkanut "jutellakin". Soittorasia on tällä hetkellä pop! Iltapäivästä tehdään jotain "äidin kivaa", kuten sisustellaan, ommellaan, etsitään lehdistä tai netistä inspistä seuraaviin hommiin, tai ollaan pihalla. Iltapäivällä Aini ottaa yleensä pitemmät päiväunet, silloin itsekin joskus nukun tytön kanssa, jos yö on ollut katkonaisempi. Ja sitten ootellaan rakasta iskää kotiin töistä :) Illat sitten touhuillaan milloin mitäkin yhdessä, kuskataan isosiskoa tallille, käydään kaupassa, Pajulassa tai iltakävelyllä, lämmitetään saunaa jne.  Iltaunille Aini käy noin ysiltä. Yöllä syödään noin yhdeltä ja kolmen -neljän maissa. Ja sitten taas aamukuudelta herätään uuteen päivään!

Ulkosauna lämpiää edelleen monta kertaa viikossa ja sisäsaunaa emme käytä toistaiseksi ollenkaan. Säästyy paljon sähköä ja vettä ja tunnelma on monin verroin ihanampi tuolla vanhassa pihasaunassa ja löylyt lempeämmät.

Ja tulihan ne meidän sormuksetkin sitten,olivat meillä maistraatissa kyllä, mutta niitä piti pienentää ja papin siunatessa liittoamme, meillä ei ollut sormuksia postin lakon takia... Sen kunniaksi kippistettiin juhlista yli jäänyt rose cava. Sormukset ovat titaania ja muuten samanlaiset, mutta minun rinkulassani on kolme pientä timanttia :)

Näin se vauva-arki ja tuoreen avioparin arki on potkaistu sujuvasti käyntiin! Elämä tuntuu aika ihanalta!

Muutoksia pihalla

Tänä kesänä pihahommat on jäänyt vähiin. Jotain on koitettu saada aikaiseksi, kuten tämä talon puuosien maalaus ruskeasta harmaaksi. Sekin on vieläkin kesken, ootelleen vähän varmempia poutasäitä. Ehkä viikonloppuna sitten... Onneksi miehen loma alkaa vihdoinkin, odotan sitä(kin) kun kuuta nousevaa. Ei me nyt kauaa ehditä lomailla ilman vauvaa (jos ollenkaan). Tiedossa on jo sektiopäiväkin, jos ei vauvelimme ennen sitä päätä tulla itse ulos :)

Huvimajan sisustusta pikkuisen päivitin, kun innostuin siellä istuskelemaan miehen rakenneltua vanhoista ikkunoista pariovet.  Niistä tuli aika ihanat ja nyt pysyy roskat ulkona ja sisälläkin on lämpimämpi istuskella, kun ei tuule enää.

Huvimajan ulkopuolelle päätettiin laittaa aitaelementeistä suojausta, Aitaelementit olivat jääneet käyttämättä ja näin pääsivät hyötykäyttöön. Mies sai maalauskavereita vapaana juosseista kanoistamme ;)

Viidakkokana...

Tässä vielä näkymiä parvekkeelta, jonka saimme viime syksynä tehtyä ja jota on nyt maalailtu myös. Mietitään, että laitetaanko tuohon valokate vai ei. Muuten en tahtoisi, mutta kun vesi sataa lattian lävitse alaterassille, niin siellä oleva pöytäkalusto kastuu (ja tänä kesänä tuota vettä kun on riittänyt...)

Seuraavaan postaukseen voisin viimein kuvailla niitä vauvajuttuja... :) Ja kohta saadaan sitten ihailla vauvaa itseäänkin! En jaksais oottaa enää yhtään...!