perjantai 28. maaliskuuta 2014

Positiivisia muutoksia (maaliskuu): Pellavasta kuitua ja hyvää rasvaa

Maaliskuussa olen etsinyt hyvää kuidun ja rasvan lähdettä. Leipää koitan vältellä, puuroa tulee liian harvoin syötyä ja jostain pitäisi kuitenkin saada tervellistä kuitua, kasvisten, marjojen ja hedelmien lisäksi.

Minulla oli jo aiemmin käytössä Elixin pellavasiemenöljy, joka  on kaikista kasviöljyistä paras alfalinoleenihapon (omega-3) lähde. Olen käyttänyt sitä smoothien joukkoon, mutta myös leivontaan ja paistamiseen. Lisätietoa Elixin pellavansiemenöljystä löydät täältä.

Pellavasämpylöitä


Pääsin kokeilemaan myös Elixi Oy:n muita öljypellavasta jalostettuja tuotteita, mm näitä ravintolisiä. Elixin valikoimaan kuuluu mm. pellavansiemenrouheita ja - jauheita. Terveyskuituvalmisteista täytyy mainita erityisesti tämä Diabene, joka on maustettu kanelilla ja antoi muuten kivan maun marja-rahka-smoothieen. Diabene-valmiste tasoittaa verensokerin vaihtelua.

100350

Valmistajan sivuilta:
"Elixi Diabene® on ainutlaatuinen kotimaisen pellavasiemenrouheen, magnesiumin, kromin, kasviantioksidantti Pycnogenol® :in ja kanelin yhdistelmä. Se on kehitetty henkilöille, joilla verensokeriarvot ovat lievästi koholla tai joilla on todettu tyypin 2 diabetes. "

Näistä rouheista ja jauheista saa terveellistä kuitua helposti. Näitä on niin helppo nakella smoothien ja leipomusten joukkoon. Pakkauksessa tulee pieni mittalusikka mukana ja kaksi mitallista päivässä riittää.

Näissä pellavasämpylöissä korvasin jauhosta 2 dl pellavasiemenrouheella ja laitoin 0,5 dl pellavansiemenöljyä taikinaan. Tuli oikein hyviä, hieman tummemman värisiä sämpylöitä :)


Myös kanojen ruokinnassa käytetään pellavansiemenöljyllä rikastettua rehua, kun muniin halutaan runsaasti omega-3-rasvahappoja. Ehkäpä alan meidän "luomukanojenkin" ruoan sekaan lorauttaa tilkan öljyä tai antaa naposteltavaksi tuota rouhetta :)

Viikonloppuna aion kokeilla pellavarieskaa :)




 ~Postaus toteutettu yhteistyössä Elixi Oy:n kanssa ~
 
ps. Alkuvuoden muutokset (mm liikunnan lisääminen) näkyvät jo tällä hetkellä siinä, että esimerkiksi työpaikan neljänteen kerrokseen kapuaminen ei hengästytä enää juurikaan ja syke palautuu nopeasti ennalleen :)
 
pps. Minä ostin myös käytetyn crosstrainerin :)

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Mikrofarmi

Kanajuttuja lukiessani englanninkielisillä sivustoilla törmäsin käsitteeseen "micro farming". Tällä hakusanalla löytyykin yhtä sun toista mielenkiintoista luettavaa omavaraisuudesta kiinnostuneille.

Sillä tarkoitetaan pienimuotoista tuotantoeläintenpitoa ja viljelyä lähinnä omaan käyttöön (taajamassa). Tämähän ei ole mikään sen ihmeellisempi juttu sinänsä, mutta kaupungistuminen teki tuotantoeläintenpidosta kaupungissa luvanvaraista, ennen lie kaupunkipihoilla asunut jos jonkinmoista elukkaa ja pienet mutta rehevät puutarhat ovat tuottaneet jonkinmoista satoa kaupunkiasukeillekin.

Antero-kana
50-luvun rintamamiestalojen pihoilla vielä osattiin "mikroviljely" ja viljeltiin kotitarpeeksi marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Meidänkin talon pihasta puolet oli valjastettu kasvimaaksi ja marjapensaita oli kymmenkunta, omenapuita pari. Tuotantoeläimiä ei enää tuolloin ollut tapana pitää taajamapihoilla. Teollistuminen ja elintarvikkeiden helppo saatavuus ja elintason kohoaminen taas vähensi myös omatarvekasvatusta. Ja ihmisen yhteys luontoon väheni entisestään.

Perunoita omalta pihalta

Mutta onneksi maailma välillä ottaa myös takapakkia :) Kotitarveviljely on taas ihan normijuttu ja tuotantoeläimiäkin alkaa olla enenevässä määrin ihan tavan kaupunkilaisilla. Ei mekään olla ihan ainoita kanaharrastajia tälläkään seudulla. Kesäkanoja pidetään kuulemma jopa rivaripihoissa ja mikäs siinä :) Hitaasti ollaan menossa takaisin oikeaan suuntaan... puhtaan ruoan alkulähteille.

Lähiruokapiirikin pyörii täällä seudulla, tänään saamme noutaa mm ennakkoon tilattua Angus-lihaa Rauhalan tilalta, ylämaankarjan lihaa Hyvätuuli Highlandilta, salaatteja suoraan Järvikylästä sekä perunoita ja juureksia isoissa säkeissä Suhosfarmilta.

Itseäni kiinnostaisi kanojen kasvatus myös lihaksi, samoin lihakanien pito. Tällä hetkellä pieni eläinrakas tyttäreni kyllä estää moiset haaveilut, kun hänen mielestään kaikki eläimet ovat vain ja ainoastaan lemmikkejä. Mutta minulle se olisi jotenkin luonnollinen juttu: tietäisi, että ruoka on puhdasta, mistä se on tullut ja mitä se on syönyt. Tietysti olisi sitten ruokaeläimet ja lemmikit erikseen. Ruoalle ei anneta nimeä :)

Tänä vuonna pihallamme kasvaa ainakin omenoita, kirsikoita, toivottavasti jo luumujakin, viinimarjoja, mansikkaa, perunaa, tomaatteja, chiliä, kesäkurpitsaa, herneitä, papuja, erilaisia sipuleita, humalaa...

Lisäksi toukokuussa meille tulee ensimmäinen mehiläispesä (ei kuitenkaan kotipihaan, vaan kesäpaikkaan maalle), josta on sitten tarkoitus ottaa jaokkeita ja lisätä seuraavina vuosina pesien määrää. Syksyllä saadaan sitten toivottavasti hunajaakin omasta takaa :)

Keväällä kerätään mahlaa, kesällä villivihanneksia, sieniä ja marjoja :) Meillä kotipihan villivihanneksia mm vuohenputkea syötetään koko kesän myös kaneille. Rikkaruohot kunniaan :D

Hyöty ja harrastus samassa, suosittelen :)

Linkkivinkki http://www.microfarmlife.com/

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Kotkotuksia kaupunkikanalasta

Terveisiä meidän kaupunkikanoilta! Saimme ulkotarhan valmiiksi, päädyimme valmiiseen koiratarhaan, jota vahvistimme alaosasta tiuhemmalla kompostiverkolla, joka haudataan osin maahan estämään petojen (ja kanien) kaivautumisen häkin ali.
 

Kanat saavat olla nyt joka päivä happihyppelyllä. Tarha on täysverkotettu ja katettu pressulla Eviran säädösten mukaisesti, koska maalis-toukokuussa on siipikarjan ulkonapitokielto. Tämä liittyy luonnonvaraisten vesilintujen kevätmuuttoon ja niiden mahdollisesti levittämiin tauteihin, mm lintuinfluenssaan.


Meilläpäin kanoja uhkaa lähinnä vapaana juoksevat kissat. Omat kissatkin juoksevat vapaana karkuun päästessään, mutta Lilli kävi jo testaamassa tarhan, eikä pako sieltä onnistunut, vaikka onkin pikkukissa, eli ilmeisesti silmäkoko riittää pitämään kissat poissa tarhasta. Töpö-kanikin ulkoili täällä, mutta on sekin riittävän iso, ettei mahdu tuosta karkaamaan. Ennen meilläpäin oli supia, mutta nyt niitä ei ole näkynyt. Kattoverkko (ja pressu) estää myös isompien lintujen tarhaan pääsyn.

Pressut vaihdetaan valokatteeseen, jahka ennätetään. Tarhaan tehdään vielä lisää koppeja ja piilopaikkoja.


Sisäkanalan koko on nyt noin 10 m2. Kanoja on tällä hetkellä jo yhdeksän, saimme lauantaina kolme lisää. Lupahakemus onkin vetämässä ja epävirallisen tiedon mukaan saamme pitää maksullisella luvalla (150 e) yhteensä 20 kanaa täällä kaupungissa :) Näissä on paljon kaupunkikohtaisia eroja, mutta minusta tuo yläraja oli sopiva :) Viittä kanaa saa pitää pelkällä ilmoituksella eikä vaadi naapurien hyväksyntää. Tähän maksulliseenkin on vain suositeltavaa liittää lähinaapurien suostumus. Onneksi lähinaapurien kanssa ei olekaan ongelmia suostumuksen saamisessa, joten liitämme sen mukaan. Kukko olisi vaatinut kaikkien naapureiden, joten se jäänee meiltä nyt saamatta. Toisaalta, tarkoituksena onkin munan- eikä siipikarjantuotanto :)

 Uusia orsia testaamassa ensimmäisestä laumastamme ruskea Hertta (ilmeisesti hy-line sekoitus) sekä musta hämäläinen Seppo. Alempana keskimmäinen lauma, puhtaita tyrniksiä.
 
Tässä sitten meidän uusista sekuli-tulokkaista jonkin sortin silkkikana Regina alias Pöllervö (musta oikealla) sekä Reginan hautoma poikanen Tirppa Jr, joka näyttäis olevan jonkin sortin maatiainen.
 

Ja tässä taasen keltainen silkkikana Rosita. Huomatkaa Rositan silkeille ominainen sininen iho, jota näkyy tuossa poskessa ja nokan ympärillä. Näyttää ihan joltain eksoottiselta papukaijalta :D ja hassut karvatassut... Rosita on tosi ujo, eikä ole antanut vielä silitellä saatikka syliin ottaa, kuten nämä kaikki muut. No jospa se siitä tottuu :)


Tässä sitten rouvat alkoi ihan urakalla munimaan... tietenkin samaan pesälootaan ja samaan aikaan... Pitää rakennella lisää munintapesiä :)


Salaatinjämät maistuu makoisalle...


Viikonloppuna meillä oli yökylässä tämmöinen ihana pieni ratsastaja-Roosa, jonka perheeseen odotellaan näinä päivinä kolmatta pientä prinsessaa ♥



Kaneille on tulossa iso kolmiosastoinen häkki, katto ja ovet puuttuu vielä...


Eilen myllättiin pihaa, siirrettiin kasvihuone ja laitettiin sille kunnon sorapatja. Lisäksi tehtiin paikka pöydälle tuonne kanihäkin ja kasvarin väliin. Grillikin kannettiin jo patiolle. Kukkapenkeistä pilkistää ja tuhat ja yksi alkua... tulispa äkkiä kesä ja vehreys ja lämpö!


Nyt kelpaa kasvarissakin istuskella, kun entisen mutavellin sijasta maassa on nyt siisti sorakerros :)


Ja sitten vielä tällainen lähes K-18 kuva ;) Me päätettiin astuttaa tuo meidän suloinen leijonanharjas-risteytys tyttö Lady Gaga tällä minihurmurilla, puhdasrotuisella kääpiöperhoskani Tinylla :) Luvassa varmaan siis pääsiäiseksi kanivauvoja :)


Kanineitiä enemmän kiinnosti kyllä tuo porkkanan järsiminen...


Tuskin maltan odottaa, miten ihania söpöliinejä tästä yhdistelmästä tuleekaan... :)

Arvonnan voittaja...

Olipa ilahduttavaa saada noin suuri määrä osallistujia arvontaan, kiitokset kaikille osallistujille! Tervetuloa myös uusille lukijoille!
 


Arvonta toteutettiin perinteisellä lappuäänestyksellä ja onnetar arpoi voittajaksi


Romppalan LINDAN!
 
 
Sinulle on pian paketti tulossa :) Onnea voittajalle!



Linda valitsi POMARBO-verkkokaupasta tämän kauniin Pihjala-laatikkosetin.

Pihlaja
Kuva: POMARBO

 

torstai 20. maaliskuuta 2014

Tiput purkissa

Viikonlopun pika-askarteluvinkki:
 

Tarvitaan: Pinterest, väritulostin ja lasipurkkeja. Tulosta ja pudota purkkiin :)


Ja kappas, säilöttyjä tipejä :)



Purkin muoto tekee kuvasta jotenkin kolmiulotteisen.


Aurinkoista loppuviikkoa ja linnunlaulua!

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Helppoa & kaunista paketointia & ARVONTA

Pääsin tutustumaan POMARBO:n kauniisiin lahjarasioihin. Lahjarasiat ovat koottavia ja ne sisältävät sävyyn sopivan satiinirusetin, joka on alla olevan kuminauhan ansiosta helppo sujauttaa valmiin paketin päälle.



Nämä ovat kiva vaihtoehto lahjakasseille, joista lahjan sisältö on heti näkyvissä. Rasioita on useita eri kokjoa.

Pidin siitä, että näistä löytyy sopiva väri/tyyli lahjalle kuin lahjalle. Erityisesti ihastuin näihin malleihin Suoruusu (turkoosi), Karuselli (keltainen) ja Mustikka (tummansininen):




Valmistaja kertoo sivuillaan:
 
"Pomarbon lahjarasiat on painettu kasviöljypohjaisilla väreillä  suomalaiselle kartongille. Sisäpuoli on printin lisäksi saanut   lakkapinnan, ettei painoväri tartu lahjatuotteeseen. Lahjarasioiden ulkoasut ovat kotimaista design tuotantoa. Ekologisen kartonkisen  lahjalaatikon hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Lisäksi tuote on kierrätettävä."

 


Pieni piiloonjäävä kuminauha rusetin takana auttaa pujottamaan rusetin paikalleen ja se pysyy paketin päällä napakasti.



 
 
Laatikot oli helppo koota, teippiä tai liimaa ei tarvita. Tuote tuntui laadukkaalta ja tukevalta, pahvi oli vailla muovipinnoitusta, mikä oli minusta hyvä, koska näin laatikko on paljon kauniimpi. Tyhjänä kootessa suljettava reuna meinasi painua sisään rusettia laittaessa, mutta tätä ongelmaa ei ollut, kun laatikon sisällä oli tavaraa. Satiininauhat olivat tosi sieviä ja antoivat  viimeistellyn ilmeen lahjalle.  
 
Lahjarasioita löytyy muutamien nettikauppojen valikoimista ja valmistaja on  kotimainen POMARBO. 
 
Lisää tietoa tuotteista löytyy myös Facebookista, klik.
 
Toivottavasti näitä näkyy pian myös markettien hyllyissä vaihtoehtona perinteiselle lahjakassille tai paketoinnille. Toivottavasti valikoimaan tulee myös hieman suurempia kokoja, esimerkiksi DVD:n mittoihin sopivia sekä vielä isompaa, johon mahtuisi esim taiteltu vaate.

Ja sitten iloinen juttu teille lukijoille!

 Saan ARPOA yhden kokonaisuuden POMARBON nettikaupasta, joten jos haluat osallistua arvontaan, kerro kommenttikentässä, minkä kokonaisuuden verkkokaupassa näkyvistä vaihtoehdoista juuri sinä tahtoisit. Arvonta suoritetaan kommentoijien kesken ja voittaja saa omakseen valitsemansa tuotepaketin! Aikaa osallistua on tämä viikko, arvonta suoritetaan sunnuntai-iltana 23.3.2014.
 
 
 ~ Postaus toteutettu yhteistyössä POMARBO:n kanssa ~

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Tiilien kalkkimaalaus

Olisin halunnut keittiössämme vanhan tiilimuurin näkyviin, jota tuossa hellan takana on. Se oli kuitenkin osin niin huonossa kunnossa, että sitä jouduttiin purkamaan ja tukemaan kevytharkoilla, joten oli pakko vaan rapata vanha muuri. Päätettiin kuitenkin muurata puuhellan ja hellan taakse tiilistä tausta, joka toimii samalla tiilenlevyisenä hyllynä. Vanhat purkutiilet oli ulkona lumen alla, joten niitä ei päästy nyt hyödyttämään ja minä hätähousuna en tietenkään malttanut ootella lumen sulamista (on jo nyt kyllä sulanut...), vaan ostimme uusia tiiliä ja tarkoituksellisen huolimattomasti laastin levittäen, mies muurasi uuden muurin. Näin saimme myös puuhellan hormin juuri sopivalle paikalle, muuten olisi jäänyt rako seinän ja hellan väliin.
 

Nämä uudet tiilet olivat vaan kuitenkin liian "tiilenpunaisia", joten googlailemalla englanninkielisillä sivuilla löysin hakusanalla "brick whitewash" hyviä ohjeita, miten kalkkimaalilla saisi tiileen ihan kivan pinnan.

Ja tällainen siitä sitten tuli.


Seinässä ammottava reikä odottaa liesituulettimen asennusta... kun joskus löytyy sopiva malli...


Kyllä tässä kelpaa kokkailla, kaikki kädenulottuvilla. Rasvaroiskeita tuo tiilipinta ei tietysti kovin hyvin kestä... Siksi ajattelin suojata seinän peltitauluilla tms josta saa rasvan pyyhkäistyä pois. Kivensuoja-aineitakin voisi tietysti kokeilla, mutta en tiedä, ovatko ne miten tehokkaita rasvaan vastaan. Tai sitten vaan voisi paistella räiskyvät marinadikanasuikaleet kannen alla...


Semmoista tällä kertaa :) Vielä yhtä liitosputkea ootellaan, sitten saadaan puuhellakin viimein tulille :)

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Isolla kirkolla

Käytiin pienellä minitalvilomalla Helsingissä. Sain yhdistettyä sopivasti työmatkan ja parin päivän saldovapaat. Aloitin oman lomani työillallisen jälkeen, kävimme syömässä venäläisravintolassa Saslikissa, joka oli puitteiltaan upea ja ruoka oli aivan erinomaisen hyvää. Blinejä tietenkin alkupalaksi, olivat parhaita ikinä!

 
Saslikissa on ravintolasalin lisäksi useita toinen toistaan kauneimpia kabinetteja...
 
Sisääntulokin on niin tunnelmallinen...
 


Meitä oli pieni seurue ja illallistimme täällä :)


Illan aikana venäläinen pariskunta kävi soittamassa ja laulamassa venäläisiä lauluja. Ihana ravintola, suosittelen lämpimästi :) Ja jos seurue sattuu eksymään tänne, kun blogistakin tuli puhe illan aikana, niin kiitokset oikein mukavasta ja hauskasta illasta!

Varsinainen loma sujui myös eläimellisissä merkeissä ja ruokalistallakin oli jotain muuta kun blinejä... Kävimme torstai-aamuna ensin vähän shoppailemassa, kun hotellimme oli sopivasti ihan keskustassa. Sitten lähdimme Korkeasaareen :)



Tällä lomalla ei valitettavasti tämän etelämmäksi raaskittu lähteä, mutta oli täällä trooppisessa talossa lämpöä varmaan se 30 astetta ja ihanan kostea ilma. Kamerakin veti hieman huuruun... oisin tahtonut jäädä tänne loppulomaksi :)







Maatiaiskanoja käytiin täälläkin ihastelemassa, näillä olikin kiva tarha :)



Pöllöt on upeita. Jos en ihan muista väärin, niin tämä ylväs eläin oli tunturipöllö.


Tämä oli minulle ihan uusi tuttavuus, milu.


Karhutkin olivat heränneet jo talviunilta.



Ja Villiksen lemppareita oli tietysti Mongolian villihevoset...


Sattui hyvä sääkin, pari astetta pakkasta ja välillä oli aurinkoista. Tulikin käveltyä monta tuntia.



Leijonauros tuijotteli naapuriin muuttanutta uutta asukkia...



joka oli vasta edellisenä päivänä tullut Korkeasaareen ja olisi päässyt nyt ekan kerran tarhaan ulos. Odottelimme kera usean lehtikuvaajan ja jännittyneen henkilökunnan, mutta tämän verran näimme upeasta Amurin tiikeristä... ei uskaltanut vielä tulla vieraaseen ulkotarhaan...


Korkeasaaresta superzoomilla kuvattu Helsingin tuomiokirkko. Pakko sanoa, että oon tosi tyytyväinen tähän kameraan...


Sitten oli näitä kissoja... tämä mökötys oli euroopan villikissa eli metsäkissa.


Ja tämä vähemmän eloisa olento taas ilves...


Korkeasaaresta mentiin sitten pikaruokalaan ja siitä jatkettiin kohti seuraavaa eläimellistä kohdetta, jossa ei ollut edes näinkään eloisaa porukkaa...


Nimittäin luonnontieteelliseen museooon ja siellä olikin sopivasti joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 16-18 ilmainen sisäänpääsy :)







Ihanat rautaportaat... ei ehkä maailman käytännöllisemmät, mutta vaan niin kauniit.


Tämmöinen meille silloin eräänä helmiyönä lauleli... Helmipöllö.


Museon jälkeen käveltiin hotellille viemään kamat ja sieltä taksilla kiiruusti Tennispalatsiin Finnkinoon, jossa kävimme vielä katsomassa leffan Gravity 3D:na. Oli kyllä semmoinen leffa, että ei ainakaan toimintaa puuttunut! Suorastaan hengästyttävän kiivasta actionia. Jos leffa olisi jatkunut yhtään pitempään, mulla olisi varmaan jo sydänkohtaus tullut... Kyseessä oli avaruuteen sijoittuva  elokuva, jossa näytteli mm George Clooney.

Leffan jälkeen kello oli jo niin paljon, ettei jaksettu enää lähteä syömään mihinkään, vaan haettiin caesar-salaatit huoneeseen. Jalat olikin hieman muusina...

Seuraavana aamuna sitten suuntasimme Flamingo Spa:han ja uiskentelimme siellä kolmisen tuntia, sitten suuntasimme kotiin viikonlopun viettoon :) Kiva aktiivipläjäys lomaksi!