torstai 28. marraskuuta 2013

Sairaslomailua ja kiireettömiä teehetkiä

Kaiken kiireen keskellä kohtalo puuttui peliin ja kiire loppui hetkeksi. Lähdin eräänä iltana puolijuoksua kanalaan ja  liukastuin portaissa ja minulta murtui ranteesta ilmeisesti veneluu. Nyt olen siis ainakin tämän viikon käsi kipsissa kotosalla. Murtuman pitää päästä luutumaan kunnolla. Pahimmillaan tämä vaiva tietää kipsausta kahdeksan viikkoa, mutta maanantaina otetaan uudet kuvat ja katsotaan miltä näyttää.
 

Kiire siis loppui hetkiseksi. Yksikätisenä täällä sitten jotain pieniä askareita hoitelen ja yhdellä kädellä naputtelen. Onneksi murtunut käsi oli vasuri ja minä olen oikeakätinen.

Nyt minulla on aikaa vaikka juoda kuppi turkkilaista omenateetä kaikessa rauhassa. On kiva olla kotona, kun lapset tulee koulusta. On ihana nauttia hiljaisuudesta. On hauska katsella kissan touhuja ja sen mielukuvituksellisen kekseliäitä tapoja ottaa päivätorkkuja milloin missäkin. Toivottavasti saikku ei nyt kuitenkaan enää ensi maanantaina jatku, töihinkin on kiva palata, kun minulla on niin parhaat työkaverit ja hyvä henki työpaikalla!


Mutta nyt en voi muuta, kuin ottaa iisisti. Ranne kyllä muistuttelee, jos meinaa touhuilla liikoja...


... vietän siis rauhallisia teehetkiä, tänään tälleen turkkilaisittain... huomenna keksin jotain muuta :)


Ehdin myös laittelemaan jo joulua esille lisää... Näistä portaista myös putosin. Sukka lipesi ja puolesta välistä tulin pyllymäkeä alas. Onneksi selvisin suht vähin vammoin, oishan tuossa voinut käydä huonomminkin. Oli enkeli olkapäällä :) Ja eilen Muru asensi valkoiset huomaamattomat liukuesteteipit portaisiin, etteu vahinko toistuisi.

 
Nyt vaan otan mallia Lillistä... onneksi en ole korvaamaton, vesilasiin ei jää reikää, jos otan sieltä sormeni pois... Työt hoituu ja annan taustatukea kotoa käsin ja Muru ihana hoitaa semmoiset päivittäiset jutut, joita en yksikätisenä voi. Ja lasten isä avustaa lasten menoissa ym.
 
 
 Ottakaa rauhallisesti ja liikkukaa varovasti, ulkona on liukasta!

maanantai 25. marraskuuta 2013

Joulu hiipii huoneisiin...

Vihervaarassa on alkanut jouluvalmistelut. Kirjoittelen jouluisia juttuja myös tuonne toiseen blogiin nimeltä Vihervaaran Joulu.
 
Keittiöön tarttui kauppareissulta tällainen vihreä puu, nimeltänsä Pinea Silver Crest :) Se oli helakan vihreä, pehmeäneulainen ja tuoksui oikeasti havulta :) Tykkään. Ja kissakin tykkää. Siksi piti kiepaista männylle kaulasuojus ympärille, ettei uteliaat pikku tassut kahmi multia pitkin pöytää... on sitä näemmä näytetty käyvän taputtelemassa kankaan päältäkin...
 

Paistoin myös ekat joulutortut :) Kokeilin tehdä osan noihin tartalettivuokiin, jotka löytyivät sopivasti kirpparilta.  Voitaikina olisi varmaan toiminut paremmin kuin lehtitaikina, mutta osa pysyi kasassa silti. Mutta ei tullut kauheen kauniita... Loput tein enkelimallilla, jonka eka kertaa opettelin :)

Hillona käytin kauniin punaista itsekeitettyä luumuhilloa, joka oli - pakko kehua - tosi "makosaa", kuten Villis aina asian ilmaisee.




Testasin myös Rocky Roadeja, niistäkin tuli "makosia" :) Tiimarissa oli paljon leivonta/juhlatarvikkeita -70% joten sieltä löytyi nuo marianneraitaiset muffinivuokatkin :) Molemmat alpakka-astiat, sekä Rocky Roadien että kynttilöiden alla löytyivät myös samaisella kirpparireissulla. Sopii mainiosti joulupöytään :)



Ennen leipomisia me innostuttiin Murun kans siivoomaan kellari ja ruokavarasto. Kannettiin sinne yksi ylimääräinen hyllykin yläkerrasta. Nyt on siisti ruokavarasto ja lämpötila on täällä noin +10 ja pakkasella alempikin, joten jouluruokia säilötään myös täällä siltä osin kun ei jääkaappiin mahdu.


Säilytämme täällä ruokavarastossa kaikki säilykkeet, mehut, hillot sekä astiat, jotka eivät ole päivittäisessä käytössä tai jotka eivät mahdu keittiön kaappeihin. Tosi kätevää :) Ruokavarasto on siis talon kellarikerroksessa.


Kanalaakin siivoiltiin lauantaina. Vietiin jo tunnelmaa tuomaan kaksi tallilyhtyä ja Eino-myrskyn maahan heittämiä havuja :)


Kovia ovat tytöt munimaan, lähes joka päivä on pesässä kolme munaa :)


Kanalassa kukkii ruusut... olen kantanut sinne suojaan ruukkukasvini, ruusut, muratit, hortensiat ja puksipuut. Siellä ne talven pärjää, kun muistaa kastella sillon tällön. Tai no kanat vapaana  ollessaan napsii lehdet ja nuput...


Ja Prisessa Lillifee vaan nautiskelee kissanpäivistä... tässä yksi lempipaikka, jonne osaa jo itse raivata tilaa joutavilta kukkapurkeilta... purkit vaan nurin, olennaisille asioille pitää raivata tila, eikös :)



Villis on alkanut jankuttaa, että Lillerilalleri kaipaa kaveria. Toinen yhtä villi tapaus tähän huusholliin?? really??

perjantai 22. marraskuuta 2013

Tupareita & Punaista samettia

Olimme Murun kans viime viikonloppuna siskoni ja hänen miehensä luona tupareissa. Heidän kaunis talonsa on juuri valmistunut ja nyt vietettiin sitten mukava ilta aikuisten kesken ruokaa laittaen, saunoen ja herkullista Red Velvet kakkua maistellen :)
 

Talon Isäntä itse :)


Vierashuoneessa on moderni ja pelkistetty ja pirteä ilme :) Hyvin nukutti kauniilla levitettävällä sohvalla :)


Talossa on tällainen tupakeittiö, yhdistetty keittiö/ruokailutila ja olkkari. Ihanan avaraa, tyylikästä, modernia, ilmavaa. Kertakaikkisen kaunista!


Lahjaksi yhdessä vanhempieni ja ukin kanssa hankimme Eero Aarnion TuplaKupla valaisimen, joka oli kuin piste i:n päälle moderniin harmaa-valkoiseen kotiin.



Ta-daa!


Suomalainen muotoilu on vaan niin ♥ Simppeliä, mutta puhuttelevaa.



Sitten pääsin maistamaan ekaa kertaa ihan älyttömän hyvää ja ulkonäöltään erikoista leivonnaista, tämä on Red Velvet Cake :) Oli todella samettisen herkullista, ohje löytyy täältä. Ja tämä menee kyllä meilläkin nyt viikonloppuna testaukseen!


Illalla sitten fiilistelimme maaseudulla vallitsevaa pimeyttä ja hiljaisuutta kalpean kuun valossa. Saunoimme, lauloimme vähän karaokea ja nukuimme hyvin. Aamulla isäntä jo laitteli voikkarit valmiiksi, ihana aamupalapöytä odotti.


Sitten lähdimmekin ajelemaan kotiin juuri ennen voimistuvaa myrskyä. Kotona meillä ei ollut enää sähköjä, ne olivat poissa noin 12 tuntia.

Illalla tunnelma oli sitten edelleen hämärä ja kotoisa, kynttilänvalossa:



Vaan mikäs meillä oli ollessa. Pelailtiin lautapelejä. Talo lämpesi pönttöuunilla, kynttilät valaisivat ihan riittävästi, iltapalaksi grillattiin makkaratkin pönttöuunissa. Ulkosaunakin olisi tarvittaessa lämmennyt ja vesi nostettu kaivosta. Jääkaapin sisällön ehdimme tyhjentää muovilaatikkoon terassille vähän ennen sähköjen palautumista. Ja pakastin ei olisi kauempaa juuri kestänyt. Pakastin olisi siis nyt meidän talon kriisitilanteen hankalin paikka. No silti oli ihan kiva saada sähköt takaisin :)

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Hevoshullun huone

Hevoshullulle 12-vuotiaalle tytölle tehtiin vanhasta keittiöstä huone tytön toiveiden mukaan. Pääsin vaikuttamaan värimaailmaan, mutta tapetti oli tytön valitsema, samoin huonekalujen väritykset ja muu sisustustilpehööri. Tännekin on vielä tulossa mm ikkunat matalalle seinälle, sellainen pyörillä oleva kuoramalavoista tehty vieraspeti/sohva sekä pyörillä oleva kaapelikelapöytä/hylly :) Kun vaan ehtis niitä aloittamaan... nyt on työrintamalla ollut superkiireistä, ei ehdi kotona kuin käydä kääntymässä.
 
Tässä näkymä nyt:
 
 
Ja tässä vanha kuva ennen kakkosasunnon keittiönä toimineesta huoneesta, josta on jo poistettu vanhat laminaattikaapistot seinältä. Seinä on monenkirjava keltainen, jäljellä myös ruskeat 70-luvun välitilalaatat, joita peiteltiin julisteilla ens hätään. Lattiamateriaalina viehättävä seitkytluvun repeillyt muovimatto :)
 
 
Kurkataanpas siis sisään - tervetuloa Villiksen huoneeseen!
 

Huoneeseen rakennettiin erillinen sisäänkäynti,  koska se oli ennen avointa tilaa. Uuden seinän  ulkopuolelle tuli keltaista kiurujen yötä :) Nyt teini voi paiskoa omaa ovea mielinmäärin ja vetäytyä omaan rauhaansa :) Jossa näyttää nyt huomattavan paljon seesteisemältä:



Seinälle valikoitui klassinen hevoskuosi, Sandbergin Colette-tapetti, mustavalkoisena, jonka hankin Taloon.com verkkokaupasta.
Siihen oli helppo yhdistää harmaata ja valkoista ja tytön itse valitsemia värisävyjä piristeeksi. Villis valitsi itse Ikeasta Expedit-hyllyn koreineen säilytyskalusteeksi. Lattialla on tumma laminaatti.

Vaatekaappi maalattiin Helmi Himmeällä, josta olikin viime postauksessa puhetta. Kaapin päällä valoa tuovat hevosaiheiset valot. Kaapin ovetkin peitin, paremman idean puuttuessa, tapetilla. Ei näy sotkuinen kaapin sisältö enää :D Verhot tuohon aion ommella, kun joskus kerkeän.



Vanhaan hyllykköön Villis valikoi muutaman vanhan ja pari uutta koristetta, jotka shoppaili Tigerista :)



Ratsastuskisapalkintoina saadut lukemattomat ruusukkeet on vielä tarkoitus laittaa nätisti esiin, nyt ne roikkuvat nauhassa huoneen kulmalla.

 
Yövaloksi tilasin tämän suloisen pupuvalaisimen, jota Villis oli jo kauan toivonut. Pupu on näemmä saanut tiaran korvilleen...


Kattolampuksi kelpasi, vanhan keittiön loisteputken sijasta, ruokasalissa ennen roikkunut kattokruunu :)

Verhon päälle tulostin ja laminoin tällaisen viirinauhan Expeditin laatikon väreihin pohjautuen. Rise and shine! Ei sillä ole ollut toivottua tehoa tyttösen aamuvireyteen kylläkään :)


 
Huoneeseen toiseen päähän jäi myös vanha keittiön vesipiste, josta tehtiin tytölle oma peseytymistila :) Vähän hienosäätöä vielä vaatii, mutta ihan kiva tästä tulee, kun keretään tekemään loppuun :)  Vesi tulee jo, mutta viemäri puuttuu :D Seiniäkin pitäs tasotella ja allaskaapin eteen ommella verho tms. Peilin takana loimottaa nuo meidän lasten rakastamat Ikean väriävaihtavat ledit...
 

 
Sellainen tuli tästä huoneesta, ja muutos vielä jatkuu. Sitten kun ehditään :) Nytkin jo paljon parempi tilanne, kun verrataan tuohon järkyttävään lähtötilanteeseen :D Katossakaan ei enää ammota ilmastointiputken aukko poistetun huippuimurin jäljiltä ;)

maanantai 18. marraskuuta 2013

Huonekaluihin liitumaisen himmeä pinta

Minulle tarjoutui tilaisuus tehdä blogiini liittyen yhteistyötä Tikkurilan kanssa ja pääsin kokeilemaan uutta Helmi Himmeä-sisustusmaalia. Sain sitä 2,7 litran purkin valitsemaani sävyä, joka oli tuollainen hieman harmaaseen vivahtava valkoinen. Ajattelin maalata sillä tytön remontissa olevan huoneen kaapin. Mutta ilokseni maalia riitti moneen muuhunkin projektiin :)
 
Tässä kaappi ennen käsittelyä. Pidin kyllä kaapista tummanakin, mutta kun huoneessa on monenväristä kalustetta, tämä ei tuntunut sopivan joukkoon. Siispä suti heilumaan!
 

Alla olevasta kuvasta näkyy maalin värikoodi. Netissä olevista värikartoista oli hieman haastavaa valita valkoista sävyä, mutta olin tyytyväinen tuohon valintaani. Ei liian kylmä, ei liian keltainen, vaan juuri sopiva. Kalkkimainen, liidun värinen. Maalipurkissa oli uusi muovikansi, joka oli helppo avata ja sulkea.


Tässä kaappi maalattuna kahteen kertaan. Helmi Himmeä on liitumaisen himmeää kuivuttuaan. Tästä johtuen on tärkeää, että sivellin on hyvälaatuinen. Maalia kannattaa levittää melko ohuesti ja parhaan tuloksen saa kokemukseni mukaan kolmella kerroksella. Liian paksulla kerroksella jää valumia pystyihin kalusteisiin. Toisaalta tasaista pintaa maalatessa, maali levittyi kauniisti, vaikka maalasi vähän runsaammalla maalilla.

Haluaisin vielä hieman hio kaapin kulmia, ottaa alkuperäistä tummaa sävyä näkyviin, jotta saisi kaapista vanhahtavan oloisen.







Tässä yleisnäkymää vielä Villiksen huoneesta, lisää kuvia myöhemmin :) Kuinka ollakaan, eläimet on aina aitiopaikalla...



Päätin käyttää maalia myös vanhaan männynväriseen nurkkakaappiin. Tässä kaappi yhteen kertaan maalattuna. Kuvasta käy hyvin ilmi maalin samettisen himmeä pinta. Harkitsin tämän jättämisen näin, mutta maalasin kuitenkin toiseen kertaan. Käsittelemättömään puuhun riitti hyvin kaksi maalikerrosta.



Lisäksi maalasin pojan huoneen pöydän kannen sekä tammisen kirjahyllyn.



 
Kiitokset siis Tikkurillalle tästä tilaisuudesta!
 
Helmi Himmeä oli kokemukseni mukaan erittäin riittoisaa. Maalia on vieläkin jäljellä ainakin hieman vajaa puoli sankkoa! Ja meillähän maalattavaa riittää!
 
Maalin parhaita puolia olivat kaunis ja liitumainen /samettinen himmeä pinta, jollaiseen olen aiemmin törmännyt vain kalkkimaaleissa. Helmi Himmeä kuivui nopeasti, mutta pystyllä pinnalla vaatii melko laadukkaan siveltimen, koska siveltimen jälki jää helposti näkyviin johtuen vesiohenteisesta maalista ja sen kalkkimaisesta olemuksesta. Tasaisella pinnalla tätä ongelmaa ei ole, koska maalia voi levittää runsaammin ja se tasoittuu kyllä tällöin kauniisti itsekin.
 
Helmi Himmeä kuivuu nopeasti. Ohjeen mukaan pölykuiva 1 h ja päälle maalattavissa 16 h. Itse maalasin kalusteet toiseen kertaan jo muutaman tunnin päästä.
 
Nyt minua himottaisi maalailla Helmi Himmeällä jotain harmaata...