Sateinen siivouspäivä

Olen aloittanut mammalomani siivoilemalla - tykkään siitä ihan oikeasti, kun saa rauhassa  ja kiireettä siivota pitkän kaavan mukaan ja samalla laitella kirppis ja alelöytöjä esille.

Prisman alesta tarttui mukaan tämä kiva turkoosi muoviliina ja kirpparilta vanha lasipurkki, joka on kauniin veden väristä lasia. Pionit on siinä ihan täydellisiä.

Olen raaskinut tuoda pioneita sisälle, koska tuolla jatkuvassa sateessa ne menevät heti maata myöten, joten nautitaan niiden tuoksusta ja kauneudesta sitten sisällä :)

Nämä pionit pääsivät edustamani Perfect Homen uusiin ihaniin Evita-maljakkoihin, jotka ovat kaunista harmaata lasia.

Sisustusalesta löytyi myös suloinen Ib Laursenin torkkupeitto, juuri passelin kokoinen sohvan suojaksi. Näitä haluaisin lisää, eri väreissä :) Pieni turkoosi jakkara on Jeanne d'Arc Livingin mallistosta. Muutamia muitakin löytöjä olen tehnyt, niistä lisää pian, kun saan ne paikalleen.

Uuden tulokkaan ensimmäiset vaatteet sain myös pestyä ja viikattua kaappiin. Pienen miehen kokoarvio on ollut koko ajan melko pieni ja siro, kohtukin kasvaa ihan alakäyrillä, joten 50 ja 56 cm vaatteita olen ostanut käytettynä kavereilta. Äitiyspakkauksen vaatteet ovat varmasti alkuun aivan liian isoja pienelle miehelle. Huomenna voisi sijata jo pienokaisen korisängyn valmiiksi, sitten alkaisi olla kaikki valmiina, sairaalakassi pitää vielä pakata. Mutta sen taidan tehdä, kunnes suunniteltu sektiopäivä selviää - se päätetään ensi viikolla kontrolliultran yhteydessä, jännittävää. Ei mene enää kauan, kun meitä on kuusi <3

Mittarimato ja sisustuspäivitystä

Hei pitkästä aikaa! Meillä on sairasteltu ihan urakalla, kukin vuorollaan, mutta jospa tämä jo alkaisi helpottamaan! 

Pientä sisustuspäivitystä olen sentään saanut tehtyä meidän alakerran olohuoneeseen. Kirpparilta löysin taas yhden ihanan opetustaulun, jonka myötä sisustukseen kaipasin vähän enemmänkin mustaa. Uuden värin sai ylleen mummini tekemä himmeli, uusrokokootuoli sekä vanhat puiset kynttilänjalat. Seinälle laitoin toisesta huoneesta vanhan mustareunaisen peilin. Jyskin alesta ostin nuo seinähyllyt. Tumma puusenkki lähti yläkertaan ja tilalle tuli eteisestä mummon vanha valkoiseksi maalattu senkki. Tuli ihan uudenlainen tunnelma olkkariin ja jotenkin raikkaampi, tykkään :)

Kynttilänjalkojen kaveriksi laitoin tämän kauniin Perfect Homen Monaco-maljakon, joka nyt on alennuksessa varastopoistona hintaan 23,50 euroa :) Alennuksiin pääset tästä

Makkariin yövaloksi laitoin tämän Perfect Homen uutuustuotteen, metallisen kullansävyisen MAgic-lyhdyn, jonka sisään laitoin valosarjan. Tästäkin tykkään kovasti :) Näitä saa muuten kahta kokoa, 20 cm ja 30 cm korkeana, tämä on niistä tuo pienempi :)

Ja sitten, meillä on alettu mennä jo reippaasti eteenpäin, ryömimällä :) Konttausasentoon Aini nousee, mutta ei vielä osaa käsiään viedä eteenpäin. Ensi viikolla tuleekin jo 6 kuukautta mittariin :)

Hoitopaikkakin on jo haettu, tuntuu ihan kurjalta, mutta eihän sille mitään mahda, kun talous ei nyt kestä jäädä hoitovapaalle. Ja toisaalta, minulla on niin kiva työpaikka ja työkamut, että mielelläni minä töihin palaankin ja Ainin hoito mietitään parhaalla mahdollisella tavalla.

Mutta ennen töihin menoa saadaan vielä monta kuukautta olla tässä kotona yhdessä ja nauttia tästä ihanasta ainutkertaisesta vauva-ajasta :) Kesällä onkin sitten tiedossa kaikkea kivaa, isosiskon rippijuhlia, kesälomamatkaa Irlantiin ym :)

Äipän hiukset on lempilelu ja aina suuhun menossa... kiva selvitellä sitten kuolattuja takkuja :) Mun ihana pikku mönkiäinen.

Mukavia helmikuun päiviä!

Siivouspäivä

Ihanaa, että on perjantai ja viikonloppuna taas koko perhe koossa. Siivouspäivän jälkeen onkin mukava sitten ootella, että Vain Elämää alkaa ja laittaa kynttilät palamaan ja ehkä lasin viiniäkin nauttia :)

Tässä muutamia kuvia meidän nurkista vaihteeksi. Huomenna meinasin käydä pojun huoneen kimppuun ja järjestää sen uusiksi ja mies varmaan rakentaa kaneille talviasumuksia talliin.

Tässä mun pieni työpisteeni. Seinällä muun muassa isoukkini työkaluja.

Tällaisen kivan pienen pahvitaulun löysin ekotorilta, värit oli suloiset!

Makkarissamme on vauvan nurkkaus, kun hänelle ei ole vielä omaa huonetta.

Keittiössä hääri Villis uskollinen Ronja-koira seuranaan.

Öljysin tammiset työtasotkin pitkästä aikaa. Tykkään aina vaan massiivipuutasoista, vaikka ne herkästi imevätkin esim mustikkatahrat, mutta aina ne voi hioa ja öljytä uudelleen. Eikä niissä lopulta kauheasti tahrat näykään.

Ekotorilta löytyi myös ihanan retrot mummolaverhot, joiden värimaailma myös miellytti silmää :)

Alakerran olkkariin siirsin ulkoa pakkaselta turvaan muutaman pelargonin. Saa nähdä selviääkö ne talvella siinä, kun meillä ei ole kylmää verantaakaan. Jos laitan ne kellariin, en muista kastella niitä, viime vuonna onnistuin tuhoamaan pelargonit sillä keinoin...

Näkymä ruokasalista alakerran olkkariin. Ruokasalin seinälle laitoin teipillä muutaman printin ja samalla reunustin isompien lasten laastiin jättämät kädenjäljet teipillä, jotta ne erottuvat paremmin :)

Näkymä eteisestä olkkariin.

Yläkerran olkkarissa on vanha talonpoikaissänky, johon olen kasannut retropeittoja, jotka ovat niin minun kuin lastenkin mieleen - värit ovat ihania ja peitot ovat ihanan painavia, paksuja ja pehmoista puuvillaa.

Siinä sohvalla keksin sitten kuvata tällaisia Prinsessa ja herne-tyylisiä kuvia meidän murusesta.

Hän on vaan niin ihana!!!

Näissä tunnelmissa, oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Syysmyrskyä odotellessa

Tänään olemme valmistautuneet syysmyrskyn tuloon purkamalla trampoliinin, ottamalla pienimmät kanit jo talliin suojaan, tarkistamalla, että kotivara on kunnossa, kynttilät tulitikut ja taskulamput on paikoillaan, kantamalla puut ja vedet valmiiksi saunaan ja tuomalla puita myös pönttöuunin lämmitystä varten - onhan se etenkin lapsista kivaa sähkökatkon sattuessa paistaa pönttöuunissa makkaraa ja paahtaa vaahtokarkkeja!

Alkusyksystä löysin pirteän oranssin vanhan keinutuolin takakonttikirppikseltä. Ajattelin, että siinä on mukava kiikutella vauvan kanssa. Miehen mielestä väri oli kyllä kamala, mutta lupasin, että se voidaan maalata. Mies sanoi hioneensa ja maalanneena kerran yhden kiikkutuolin eikä aio koskaan enää tehdä sitä uudelleen :) joten tuoli jää mummolan oranssiksi.

Meillä on keittiön laatikossa aina kynttilöitä, tulitikkuja ja taskulamppu (dynamolla toimiva, jossa myös radio) aina valmiina, jos sähkökatko iskee.

Kellarin kotivara ei ole aivan parhaimmillaan, kun nyt äitiyslomalla en raaski kauheasti aina hamstrata, mutta kyllä siellä aina sen verran on, että toimeen tullaan jonkin aikaa, jos joku hätä iskisi tai vaikka sähkökatko sulkisi kaupat tms.

Kellarissa on varastossa lisää kynttilöitä ja myrskylyhty ja lamppuöljyä ja puhtaita vesikanistereita sitä varten, jos tarvitsee ottaa vettä varastoon. Pesuvesi ei ole meille ongelma, sen saamme kaivosta ja ulkosauna lämpiää puilla (tänäänkin). Kaivovesi on kirkasta ja olisi varmaan juomakelpoista, mutta emme ole sitä testanneet aikoihin emmekä kunnolla pesseet, joten emme sitä yleensä käytä juomavetenä enää - lapsuudessani mummi ja ukki kyllä käyttivät ja hyvää se oli. On meillä kyllä kotivarassamme myös paketillinen vedenpuhdistustabletteja...

Pönttöuuni on oivallinen kaveri sähkökatkoissa ja muutenkin :)

Pikku-Aini valmistautuu myrskyyn vetelemällä sikeitä...

Mutta otettiin me näin hienoja kuviakin tässä yksi päivä - kun täyteen tuli kuusi viikkoa. Neuvolassa mitat olivat 55 cm ja 4640 g, Hienosti kasvetaan täysimetyksellä! Olen siitä niin iloinen!

Ja se myrsky... no taitaa se tulla sieltä! Mies ja Villis lähtivät ratsastusseuran hoitamaan narikkavuoroon ja ovat illan poissa, joten me Ainin ja Kirpun kanssa sitten lämmitellään kohta ulkosaunaa ja taidetaan uskaltautua vielä toiselle lenkillekin koiraa käyttämään tuonne tuulen tuiverrukseen! Pidän kyllä syysmyrskyistä, mutta toivotaan, että kaikki ovat suojassa ja turvassa ja suuremmilta vahingoilta vältytään! Ja tänään tulee Vain Elämää, jossa mun suosikki Maiju Vilkkumaan päivä, huippua! Kivaa viikonloppua! Pitäkää kiinni hatuistanne!

Viikonloppu vapaaehtoistyössä muinaismuistojen ja menneen ajan lumoissa...

Viime kesänä näihin aikoihin teimme kahdestaan viikonloppureissun Imatran Valtionhotelliin. Tänä kesänä vuorossa oli jotain erilaista, tosin yhdistävänä tekijänä oli kiinnostukseni historian siipien havinaan :)

Olimme Sääksmäellä Pirkanmaan maakuntamuseon yhteistyössä museoviraston ja metsähallituksen kanssa järjestämällä Kulttuuriympäristön hoidon leirillä. Viikonlopun ohjelmaan kuului muun muassa mielenkiintoisia opastettuja kävelyretkiä Rapolan viikinkiaikaisessa muinaislinnassa, Rapolan ja Voipaalan kartanon ympäristössä ja niiden lähistöllä sijaitsevilla muinaismuistoalueilla.  Rapola on Museviraston määritelmän mukaan Suomen arvostetuimpia kulttuuriympäristöjä.

Näkymä muinaislinnan harjalta Vanajavedelle. Muinaislinna on rakennettu viikinkiajalla noin 800-1000-luvuilla.

Portteja muinaislinnoitukseen on ollut ainakin kaksi, tässä niistä toinen. 

Tällä paikalle lienee ollut merkkituliyhteys läheiselle muinaislinnalle.

Vanha nuotiopaikka. Maastossa oli paljon näkyvillä merkkejä muinaisesta elämästä, kun vain oppi katsomaan.

Susikuoppa.

Kaunista perinnemaisemaa ja muinaispeltoja.

Takaisin palasimme kauniin salaperäisen Rapolan kartanon kautta. Kaunis kartano oli hautautunut villiintyneen puutarhan taakse, sääli... Se on ollut presidentti Svinhufvudin kotikartano. Olisi niin tehnyt mieli tutustua tänne paremminkin...

Uinuuko täällä Prinsessa Ruusunen?

Tien varrella oli useita vanhoja viehättäviä taloja... Tämäkin kuin suoraan satukirjasta...

Lauantaina teimme monta tuntia talkootyönä mm muinaismuistoalueiden niittoa ja haravointia. Aloitimme tässä Rupokallion kalmistolla raivaamalla vesakkoa. Metsuri kaulasi haapoja, joista osa kaadetaan muutaman vuoden kuluttua. Tammet jätettiin, joskus tässä kasvanee kaunis tammimetsä :)

Siitä jatkoimme Hirvikalliolle, jossa sijaitsee mm kuppikivi ja rautakautinen hautaröykkiöalue ja polttokalmisto.

Joku oli uhrannut 20 senttiä :)

Talkookaverimme Mikko Kiio esitti meille lehdellä soittoa, hienosti hän soitteli kansallislauluja lehden aikaansaamalla korkealla pillimäisellä äänellä :)

Väliajalla kahvia ja pullaa :)

Noin 130 röykkiöstä oli tutkittu 17. Mitä löytyisikään tämänkin kivikasan alta...

Levätköön rauhassa kuka lieneekin, haudallaan pyhä pihlaja...

Kalmistolla oli myös elämää...

Sunnuntaina kävimme aamulla 1,5 tunnin kävelyllä paikallisoppaan johdattamana Huittulan kylänraitilla ja ihailimme sen varrella olevia kauniita vanhoja taloja.

Taitelija Mikko Carlstedtin vanhan  kotitalon ihastuttava portti.

Tämän talon portaan alta tehdyissä kaivauksissa oli löytynyt mm Kalevalakorun aiheena oleva rapua esittävä solki.

Viehättäviä puutarhoja...

Reippaan aaukävelyn jälkeen söimme kenttälounaan ja aloitimme talkootyöt kotiseutumuseolla, joka oli vanha hirsinen talo. Putsasimme mm peruskiviä sammalesta, tunkkasimme ja tuimme seinänpätkää, josta hirsien liitoskohta oli painunut, rakensimme uudet portaat aittaan ym. Osa porukasta raivasi vesakkoa pihasta, osa siivosi sisätiloja ja putsasi museoesineitä.

Tässä alkutilanne. Talkooporukka putsasi seinän vierustoilla kasvavat puut ja pensaat, syvensi lapiolla maavaraa alahirren alta, jotta tuuletus pelaisi paremmin, putsaili peruskiviä sammalesta, jos se otti kiinni hirsiin jne.

Lähtötilanne. Puut ja pensaat pitivät kosteutta talon seinässä.

 Osa porukasta siivosi sisätilat, puhdisti museoesineet, pesi ikkunat ja etsi merkkejä tuholaisista (tupajumit, kuolemankellot ym).

Talon maavara oli joissain kohdin riittämätön, minimi on 10 cm ja suositeltava 30 cm.

Pensas, joka kasvaa seinustalla aiheuttaa helposti lahovaurioita hirsiseinään.

Jatkettu hirren liitos oli notkahtanut, koska sitä ei ollut tuettu kivillä.

Museon esineistö oli mielenkiintoista. Tämä peltilyhty on niin kaunis...

Lastenrattaat?

 

Talosta oli purettu huonokuntoinen piippu ja osa porukasta putsasi purkutiiliä, joita käytetään uuden piipun muuraamiseen.

 

Tässä suunnitellaan tunkkausta ja hirsien tuentaa liitoksen kohdalta. Osa kaivaa maavaraa syvemmäksi. Haravoimme myös lehtiä talon alta.

Tunkilla nostettiin vajonnutta hirttä, jotta saatiin liitoskohtaan kivet alle tukemaan.

Tuohta väliin kosteuskatkoksi :)

 Aitan portaat olivat lahonneet pahan kerran...

Portaat olivat seinässä kiinni ja siitä oli valunut seinään vettä, joten kynnyshirsikin oli lahonnut osin. Kuitenkin 50% sääntö oli ok, eli jos on lahoa enintään puolet, hirsi vielä kantaa eikä tartte uusia kokonaan. Tälle pantiin kivi alle tueksi ja rakennettiin uudet portaat hieman irti seinästä.

Laho otettiin pois, oikein jauhona pölisi..

Ja uutta tilalle...

Timpureitten signeeraukset ja päivämäärät portaiden alle :)

Ja nyt on talolla tilaa hengittää :) Ei vaani kosteus tuvan alla..

Nyt tämmöinen pieni tietovisa:

Kuka tietää mikä aitan seinässä kiinni oleva kapistus on? :)

ps. suosittelen lämpimästi tällaisia talkooleirejä - itse saimme valtavasti hyödyllistä tietoa, mielenkiintoista ajateltavaa, saimme ihailla upeita maisemia, fiilistellä jännittäviä ja salaperäisiä muinaisen maailman muistoja, saimme antaa panoksemme kaiken tämän säilymiseen tuleville sukupolville ja saimme nauttia terveellisestä fyysisestä työstä hyvässä säässä ja kiehtovassa seurassa :) Ensi vuonna varmasti tehdään jotain vastaavaa, ehkä jossain muualla päin Suomea :) Linnansaaren kaskenpoltto kiinnostaisi ainakin...