maanantai 24. helmikuuta 2014

Haaste Anulta ja muutama kuva viikonopulta

Sain tämän haasteen Anulta blogista Vanhaan hurahtanut. KIITOKSET :)

11. asiaa itsestäni

1. Rakastan mennyttä maailmaa. Tahtoisin pukeutua vanhanaikaisiin vaatteisiin.

2. Olen Spotifyn suurkuluttaja. Musiikkimaku on melko laidasta laitaan.

3. Aiomme aloittaa paritanssikurssin mieheni kanssa. Kesällä sitten lavatansseihin? :)

4. En seurannut olympialaisia.

5. Viihdyn kotona flanellisissa kaameissa kotihousuissa.

6. Mun lempisarjoja on BBC:n draamat, joita katson Netflixiltä.

7. Olen toivottoman laiska silittämään vaatteita. Sen sijaan silittelen enemmän kun mielelläni mun murusia, kissanpentuja, kanoja ja koiria...

8. Pyrin keskittymään asioiden positiivisiin puoliin.

9. Minulla on kroonistunut tenniskyynärpää, jonka kanssa koitan pärjätä.

10. Tahtoisin taas jaksaa hölkätä.

11. Haluaisin oppia soittamaan pianoa.


Anun kysymykset minulle:

1. Mikä tekee kodista kodin? Ne rakkaat ihmiset siellä kotona, seesteisyys ja rauha, elämänmeno ja hulina sopivassa suhteessa. Meidän kodissa ei huudeta ja karjuta, se on meille kaikille tärkeää. Se, että perheenjäseniä kohdellaan kunnioittavasti.
2. Maaseutu vai kaupunki? Mieluummin maaseutu, mutta lasten koulun takia nyt "kaupunginlaidalla maalaiselämää"
3. Mitä katsot televisiosta? Downton Abbeyta ja muita BBC draamoja.
4. Luonteenpiirre, jota arvostat ihmisissä? Positiivisuus.
5. Lempivärisi? Turkoosi.
6. Tunnetko henkilökohtaisesti muita bloggaajia? Enpä taida tuntea.
7. Itsetehty vai ostettu? Kirpparilta ostettu. Ajan salliessa myös itsetehty.
8. Mikä on hallitsevin luonteenpiirteesi? Toivottavasti se positiivisuus.
9. Juhannus vai joulu? Voi, molemmat. Jouluna lunta ja jouluntaikaa ja juhannuksena lavatanssimusiikkia laiturilla...
10. Omistatko kesämökkiä? En. Mutta saan käyttää vanhempieni mökkiä ja alkaa remppaamaan heidän omistamaansa vanhaa maatilaa ja siellä olevaa pientä taloa. Omistan kyllä pienen metsätilan, mutta siellä ei ole rakennuksia.
11. Elätkö unelmaasi? Näissä olosuhteissa kyllä ja olen onnellinen :)


Sitten minun 11. kysymystä haastetuille:

1. 20-luku vai 50-luku?

2. Paras grilliruoka kesällä?

3. Paras eväs talviselle piknikille?

4. Minkä taidon haluaisit oppia?

5. Cottage garden vai japanilainen puutarha?

6. Mikä on lempiliikuntaasi?

7. Mottosi?

8. Jos saisit yhden huoneen lisää kotiisi, mikä huone se olisi?

9. Paras parisuhdevinkki? ;)

10. Palju vai poreallas?

11. Kesäkun kasteinen aamu klo 6.00, aurinko paistaa jo, mitä olet tekemässä?

Haastan mukaan seuraavat blogit:

Suloinen Lucille's Diary :)

Kiehtova vanhasta pohjalaiskartanosta kertovan blogi Kierrän taloa ristiin rastiin ja katselen

Sitten muutama kuva viikonlopulta. Uusille kanoille mies teki kanalaan jatko-osan :) Eivät oikein tulleet toimeen vanhan lauman kanssa, nyt asuvat omassa loosissa yhdessä kahden tyttökanin kanssa.


Uudetkin munivat jo ahkerasti :) Heti keksivät tuon sinisen munintalaatikonkin ottaa käyttöön.



Lauantaina meillä oli  nuorkauppakamarin talvipäivä ja lapset pääsivät taas kokeilemaan laskettelua, hyvinhän se sujuikin, vuoden tauon jälkeen :)





Muuten lauantai menikin lepäillessä aika raskaan viikon jälkeen ja herkuteltiinkin vähän... Äitille kiitos lukemispaketista :)

Sunnuntaina jouduinkin menemään töihin ja uusi viikko jatkuu varmaan yhtä kiireisenä. Onneksi viikon päästä täällä alkaa myös talvilomat. Menemme käymään lasten kanssa Helsingissä parin päivän reissulle, ehdotuksia talvisen Helsingin ajanviettopaikoista lasten kanssa otetaan vastaan. Ainakin luonnontieteellinen museo on listalla :)


Valkosuklaa-rocky road oli tosi hyvää :) Seassa vaahtokarkkia, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja keksinmuruja. Toooosi vähäkalorista ;)


keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Haaste Enneltä ja muutama kuva vanhasta talohelmestä

Sain haasteen Casa-X:n Ennelta. Kiitos Enne :)

Haaste oli tällainen:

1. Lempivärisi sisustuksessa.

Vihervaara on sisustettu melko kirjavasti. Alakerta on sävyiltään vihreä-sininen-harmaa. Yläkerrassa on yönsinistä, viininpunaista, musta-valkoistakin. Kirjavat sävyt kokoaa yhteen valkoinen lankkulattia. Lemppariväreinä olis tällä hetkellä lemmikinsininen ja turkoosi, mintunvihreä ja laventeli.

2. Design-esine tai huonekalu, jota ei ikinä tule meille.

Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan, mutta en pidä Aalto-jakkaroista tai muistakaan vaaleista koivuhuonekaluista.

3. Hurmaavimmat henkilöhahmot tv:ssä.

Tää on helppo. Mun suosikki on ehdottomasti Downton Abbeyn hurmaava leskikreivitär Violet Crawley :) Pidän kovasti myös Oi ihana toukokuun Larkineista. Ja tietysti Anna Ystävämme sarjan Annasta, jota näytteli Megan Follows (joka on mukana muuten nyt Avalla tulevassa Valtiatar-sarjassa!)

4. Suosikki leivonnassa

Pidän punaherukka-marenkitortusta, se on helppo ja nopea ja takuuhyvää :) eikä kuitenkaan ihan perushuttua. Kovin usein en valitettavasti ennätä leipoa, ja ehkä se linjojen kannalta on ihan hyvä niin :)

5. Viisi suosikkiblogia

Tää olikin vaikea. Suosikkeja on monta...

Vehkosuo erottuu joukosta upeilla kuvilla, rehellisellä tekstillä ja kiehtovalla tunnelmalla.

Kurpitsalaakso myös joukosta erottuva blogi, kiehtovia tarinoita, persoonallista sisustamista ja ajatusta herättäviä juttuja.

Marian koti ja puutarha ihana puutarhablogi

Förmaaki ja puutarha silmiähivelevän upeita ja tunnelmallisia luontokuvia

Ja uusi suosikkini Villa Valpuri, kanoja ja kaneja ja pihajuttuja :)

Sitten vielä muutama kuva... Murun suvun kotipaikalla on tällainen ihana tyhjillään oleva pieni talopahanen. Tästäpä saisi ihanan kesäkodin...


Minä niin tykkään tuosta avarasta peltomaisemasta.


Herkullisen turkoosit ovet. Sisällä on kans oikein karkkivärejä... ihanat katot ja ovilistat. Vähän kun sais maalia ja pääsis siivoilemaan ja laittelemaan, niin tästä tulis aika ihana :)


Jokaisessa huoneessa on oma tulisija, osa niistä tosin vaatisi vähän korjaamista...





Toivottavasti tälle talolle löytyy joskus joku joka laittaa sen kuntoon ja antaa sille uuden elämän. Me taidamme keskittyä sinne Pajulaan, tosin se on vähän kehnommassa kunnossa tällä hetkellä kun tämä...

tiistai 18. helmikuuta 2014

Ilta iloista 20-lukua...

Olimme Murun kanssa lauantaina isännöimässä omaa pöytäseuruettamme paikallisen hyväntekeväisyysjärjestön järjestämässä ystävänpäiväjuhlassa, jonka teemana oli 20-luvun salakapakka. Illan tuotto käytetään paikallisesti yksinhuoltajaäitien lasten koulunkäynnin ja harrastamisen tukemiseen :)
 
Tapahtuman yksityisen luonteen takia en laita kuvia itse tapahtumasta, vaikka olisi ollutkin hauska kuvata ihmisten upeita asuja, kaunottaria ja gangstereita tanssilattialla tanssimassa charlestonia :)
 
Tässä minun asu/asusteitani. Tilasin tuollaisen punaisen flapper-mekon, pitkät käsineet, höyhenpuuhkan, helmet ja hiuskorun :) Vanha käsilaukku on kuulunut mummolleni :)
 

Hiuspantaan lisäsin mummin vanhan rintarossin, jossa oli juuri oikea vintage-henki :)



Lopulta päädyin kuitenkin pelkkään hiussolkeen, koske tuo hiuspanta oli sellaista materiaalia, josta en pitänyt. Kampaaja teki kampauksen, itse en osaa hiuksia laittaa :)


Hauskat juhlat oli, toivottavasti toistekin päästään juhlimaan samalla teemalla :)

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ystävänpäiväkotkotuksia

 
 
Kun aamulla kävelin pihan poikki kanalaan, kuului rouvien kaakatus ja tomera ja närkästynyt kotkotus ulos asti....
 
Kävimme nimittäin eilen hakemassa kanalaamme uuden lauman kanoja, tällä kertää tyrniksiä eli tyrnäväläistä kantaa olevia maatiaiskanoja. Vanha lauma alkoi heti isottelemaan eikä kauhean lämpimästi toivottanut uusia rouvia tervetulleeksi. Onneksi oli ilta ja uni-aika, joten valot pois ja kotkotus ja räpiköinti loppui siihen ja vanhat rouvat pyrähtivät orrellensa ja uudet etsivät paikkaansa kuka mistäkin. Tiesin, ettei yöllä tule ongelmia, mutta aamulla osasin jo varautua pieneen purnaukseen :D
 

Nämä tyrnikset on tosi kauniita, siroja pieniä otuksia. Hyvin rauhallisia. Poika sai nimetä tämän harmaapyrstöisen. Sen nimi on Antero... Pojan rouvat ovat siis nimeltään Seppo ja Antero :)


Tämä kaunis kirjava kana on nimeltään Helmi.


Ja punainen kana taas Elvi :) Tässä yhteispotretissa siis tyrnislauma Antero, Helmi ja Elvi.


Helmin kirjava höyhenpeite on ihastuttava!


Elvi on lähes samanvärinen kuin vanhempi kana Hertta, mutta kooltaan paljon pienempi.


Tässä nokkii maasta ohranjyviä vanha lauma, Seppo, Isabella ja Hertta-Klaara-Kyllikki-Kultamuna- Kotko".

Vanha lauma ajoi uuden lauman ikkunapenkille karkuun... Tyrnikset käyttivät tilaisuuden ja söivät mun orastavat ohrat, herneet ja vihanneskrassit... kuopivat mullat pitkin seiniä...


Ja ette usko sitä närkästynyttä kotkotusta, potpotusta ja mekastusta, mitä nämä rouvat nyt täällä päästelevät. Ihan pöyristyneitä raukat, että kehtasivat tuoda uusia tulokkaita heidän kotiinsa ja meinasivat viellä heidän orsillekin kavuta... ei kuulkaas semmonen peli vetele...


Jätin päiväksi kanat vapaaksi talliin, jotta tyrnikset pääsevät tarvittaessa paremmin karkuun nokkivia ja isottelevia kavereitaan. Toivottavasti tilanne pian rauhoittuu :) Muuten nää tyrnikset saa jäädä tänne ikkunalaudalle :D


Ja näiden kotkotusten ja kaakatusten myötä, ihanaa, onnellista ja rakkaudentäyteistä ystävänpäivää teille kaikille! Me herättiin tytön kans aamukuudelta askartelemaan kortteja niille ystävillemme, jotka tapaamme tänään, osa ystäväisistä jäi nyt ilman korttia, kun ei ehtinyt postittaa. Mutta sitäkin lämpimämpiä ajatuksia teille muille ja kiitokset niistä korteista, jotka me saatiin, olette ihania ja tärkeitä!


♥ HAPPY VALENTINE`S! ♥

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Farmi

Oletteko seuranneet reality-sarja Farmia? Minä aloin seuraamaan, mutta olen hieman pettynyt. Olisin odottanut, että ohjelma olisi henkinyt enemmän 1800-luvun olosuhteita. En pidä siitä, että kilpailijaporukka koostuu  lokeroiduista stereotypioista, vaan olisin toivonut että osallistujat olisivat olleet enemmän "taviksia" ja historiasta kiinnostuneita sopeutujia, jotka eivät pyrkisi elämään tässä ajassa tehdyillä valinnoilla, jotka eivät olisi istuneet tuon ajan maailmaan ja yhteiskuntaan sellaisena kuin se todellisesti tuona aikana on ollut. Kasvissyönti on sinänsä ihan ok, mutta ei se tuon ajan maalaiselämässä ole kovin kestävä ja yleinen ajatus ollut. Enemmän olisin toivonut ohjelman olevan historian elävöittämistä.





Samoin olisin toivonut, ettei kilpailijoilla olisi nykyajan vaatteita ja varusteita. Minua ärsyttää  se, että kilpailijat käyvät tämän ajan mukaisia arvokeskusteluja eivätkä pyri omaksumaan tuon ajan arvomaailmaa, jossa vanhempia ihmisiä on arvostettu ja kunnioitettu ja hierarkia yhteiskunnassa oli selvä. Ei tasa-arvoinen, mutta se oli sitä aikaa.



Nyt ohjelma on vaan kasa nykyajan arvoilla ja asenteilla varustettuja stereotypioita (nuorta, vanhaa, maalaista, kaupunkilaista, homoa, "hippiä" ym) jotka joutuvat vaan tulemaan toimeen ilman sähköä ja ruoka pitää hankkia itse. En mahda mitään sille, että minua ärsyttää laiturilla joogaava tyyppi tai neitimäinen mies (vaikka molemmat varmasti herttaisia ihmisiä), ne ei vaan nyt istu tuohon 1800-luvun miljööseen.




Mutta ohjelman hyviä puolia on kerrassaan idyllinen vanha maalaismiljöö, ihanat eläimet ja toivottavasti jatkossa historiakin tulee enemmän esiin. Pehtoori on myös ihan jees :) Ja mun lempikilpailija on se mies, jolla on itsellään lampaita ja kanoja ja se vanha mummeli, sellaisia olis saanut olla koko sakki :)

Kanat kun on niin mun sydäntä lähellä ♥


Lauantaina me siivottiin meidän kanala/kanila, rakenneltiin vähän lisää virikkeitä ja parempi munimispesä kanoille ja laitettiin ikkunalaudalle kasvamaan krassia, herneenversoja ja ohraa :)





 Torstaina meidän kanalaan lisää asukkaita, niistä kuvia sitten myöhemmin :)

torstai 6. helmikuuta 2014

Helmiyön huhuilija

Olemme tänä talvena nukkuneet (paitsi yli -20 asteen pakkasilla) ikkuna raollaan makkarissamme. Minusta on ihanaa kun raitista viileää ilmaa virtaa suoraan kasvoilleni enkä saa siitä mitään flunssia tai kolotuksia. Raittiissa ilmassa nukuttaa niin paljon paremmin :)

Viime yönä, vähän ennen yhtätoista, kun olimme käymässä nukkumaan, kuulin avoimesta ikkunasta linnun laulua, joka kuulosti erikoiselta. Ensinnäkään talvisaikaan meillä ei linnut öisin lauleskele ja tämä ääni oli selvästi jonkin isomman linnun vahva ja korkea ääni, ei minkään pikkulinnun sirkutusta. Siitä tuli mieleen soidinkutsu.

Se oli niin kaunista. Taianomaista, maagista, surumielistäkin... Siellä jossain hämärässä talviyössä, tumman kuusen oksalla varmaan, öistä taivasta vasten se salaperäinen olento meille lauloi...

En saanut unta, kun halusin tietää, mikä olento lauloi niin kauniisti. Jonkin aikaa sängyssä kännykällä googlailtuani sain selville, että tuo suloinen huhuilu kuului helmipöllölle. Helmipöllö helmikuun yönä :)

Helmipöllön huhuilua voit kuunnella tästä: https://audioboo.fm/boos/702650-helmipollon-puputus-kantaa-kauas

Helmipöllö on Suomen yleisin pöllö, joten ei tämän huhuilun niin harvinaista pitäisi olla. 
Boreal Owl, Aegolius funereus, is a small owl. It is also known as the Tengmalm's Owl after Swedish naturalist Peter Gustaf Tengmalm. Other names for the owl include Richardson's Owl, Funeral Owl (latin: funereus), Sparrow Owl and Pearl Owl (Finnish: helmipöllö).
http://www.pinterest.com/pin/61361613645425816/

Odotan innolla sitä kevätiltaa, kun muuttolinnut palaavat sankoin parvin ja koko takametsä täyttyy sadoista sirputtajista... se on ihan ylimaallisen ihanaa kuultavaa :) Samoin toivon, että sepelkyyhkyt löytäisivät takametsäämme, sepelkyyhkyn rauhoittava kujerrus on mielestäni linnun laulusta kaunein :)

maanantai 3. helmikuuta 2014

Positiivisia muutoksia (tammikuu)

Ajattelin saatella itseni tähän vuoteen palauttamalla mieleen jo hyväksi havaitut ja näemmä matkalla kiireeseen kadonneet opit hyvään oloon. Kirjoitan niistä sarjana pieniä askeleita, yhden kuukaudessa. Kirjoitan joka kuussa asiasta, jonka koen edistävän terveyttäni ja hyvää oloa ja pidän niistä kiinni. Vuoden lopussa summaan, mitä nämä 12 uutta parempaa tapaa ovat tehneet minulle niin fyysisesti kuin henkisesti.
 
Kuka lähtee mukaan?
 
Kävellen tutustumassa muinaiseen roomalaiskylään Mallorcalla 2008.

Tammikuun positiivinen muutos oli OMA AJAN PRIORISOINTI ja sitä myöten ajan löytäminen terveellisille harrastuksille. Televisiota en juuri katso (paitsi iltaisin noin 21-22 yleensä netflixistä tai Sonera Viihteen ohjelmakirjastosta lempparisarjojani), joten sohvalla makoilu ei kuulu paheisiini, mutta kiireen selättäminen ja oman ajan ottaminen vain minua hyödyttäville jutuille on ollut opettelukysymys, ei itsestäänselvyys.


 Perhosten laakson luontopolulla Rodoksella 2009 

(Yli)työlle, järjestötoiminnalle ja muille ensisijaisesti muita palveleville asioille haluan aina tunnollisena ihmisenä löytää aikaa, mutta entä minä ja minun väsynyt, jäykkä ja kipeytyvä kehoni? Fysiikka "onneksi" on alkanut muistuttaa, ettei sitä passaisi lyödä laimin... Haluan jaksaa liikkua aktiivisesti ja nauttia elämästä lasteni kanssa :)



Huilitauko pitkillä kävelylenkeillä Invernessissä Ness-joen rantamilla 2010...

Minulla on tähän hitaaseen elämäntaparemonttiin ihan terveyssyyt:
  • jatkuva väsymys
  • kipeytyvä keho
  • jäykkyys
Minulla on tenniskyynärpää, selkärangan SI-nivelen synnynnäinen epämuodostuma ja polvikin on alkanut välillä kipeytyä. Entisenä ja toivottavasti myös tulevana tanssinharrastajana kaipaisin vetreämpää ja taipuisampaa kehoa. Ulkonäkö on toki sekin syy, mutta ei lainkaan tärkein, sillä oikeasti olen jo näin 37-vuotiaana sinut itseni kanssa ja periaatteessa koen kelpaavani itselleni (ja Murulle) ihan tämmöisenä kuin nytkin. Mutta ihailen tervettä hoikkaa kehoa, energisyyttä, pirteyttä, positiivisuutta, säteilevää ja aurinkoista olemusta :)

Siispä niitä asioita tavoittelemaan!

Luontopolulla Kroatiassa 2011


Elämäntapamuutoksia ei pysty oppimaan ja sisäistämään pysyvästi heti paikalla, sen olen moneen kertaan valitettavasti todennut - tai ainakaan minulta se ei ole onnistunut.

Viime vuoden aikana onnistuin kuitenkin vähentämään perunan, pastan, riisin ja leivän syömistä, joiden en kokenut sopivan minulle. En siis karppaa, mutta syön noita hiilareita vaan vähemmän kuin ennen ja niiden sijaan olen syönyt enemmän mm. marjoja ja rahkaa smoothien merkeissä, jogurtteja ja hedelmiä ja kananmunia aamu/väli/iltapalalla ja perunan/riisin/pastan sijaan pyrkinyt käyttämään enemmän kasviksia, juureksia ja soijarouhetta. Painon nousu pysähtyi tällä keinolla.

Tykkään matkustella paljon ja eniten tykkään "reppu selkään ja menoksi"- reissuista... Siis kävellen, pyöräillen ym. Mitä liikunnallisempi loma, sen parempi :) Jokaiselle reissulle olen pakannut lenkkarit tai vaelluskengät mukaan... Inhoan istua kuumissa busseissa, takseissa ym ja tykkään fiilistellä paikkaa päiväretkiä tehden ja kävellen mahdollisimman paljon. Ja tietysti myös mahdollisuuksien mukaan harrastaa muuta liikuntaa, uimista nyt ainakin :)

Pyöräilemässä Inis Morilla 2012
Tammikuussa siis siivosin kalenteriin tilaa asioille, jotka tekevät minulle hyvää. Viime viikolla kävimme Murun ja lasten kanssa uimassa, lisäksi jatkoin tammikuussa taas vanhaa harrastusta keramiikkaa ja aikuisbalettia.

Tällä viikolla kalenterissa on:
- keramiikka maanantaina
- Sh`Bam + syvävenyttely torstaina
- uinti 1 km perjantaina
- ulkoilua ja lenkkeilyä viikonloppuna

Tiistai-ilta on vielä auki, riippuu siitä, ovatko lapset meillä vai isän luona.  Keskiviikkoilta menee kokoustaessa. Sunnuntaina lähdemme murun ja lasten kanssa katsomaan huikeaa Apassionata-esitystä Helsinkiin :)

Ja tätä sitten loppuvuosi olisi tarkoitus ylläpitää. Muutama tunti viikosta ihan vaan minun väsähtäneelle ja rupsahtaneelle keholleni :)