Viime yönä, vähän ennen yhtätoista, kun olimme käymässä nukkumaan, kuulin avoimesta ikkunasta linnun laulua, joka kuulosti erikoiselta. Ensinnäkään talvisaikaan meillä ei linnut öisin lauleskele ja tämä ääni oli selvästi jonkin isomman linnun vahva ja korkea ääni, ei minkään pikkulinnun sirkutusta. Siitä tuli mieleen soidinkutsu.
Se oli niin kaunista. Taianomaista, maagista, surumielistäkin... Siellä jossain hämärässä talviyössä, tumman kuusen oksalla varmaan, öistä taivasta vasten se salaperäinen olento meille lauloi...
En saanut unta, kun halusin tietää, mikä olento lauloi niin kauniisti. Jonkin aikaa sängyssä kännykällä googlailtuani sain selville, että tuo suloinen huhuilu kuului helmipöllölle. Helmipöllö helmikuun yönä :)
Helmipöllön huhuilua voit kuunnella tästä: https://audioboo.fm/boos/702650-helmipollon-puputus-kantaa-kauas
Helmipöllö on Suomen yleisin pöllö, joten ei tämän huhuilun niin harvinaista pitäisi olla.
 |
| http://www.pinterest.com/pin/61361613645425816/ |
Odotan innolla sitä kevätiltaa, kun muuttolinnut palaavat sankoin parvin ja koko takametsä täyttyy sadoista sirputtajista... se on ihan ylimaallisen ihanaa kuultavaa :) Samoin toivon, että sepelkyyhkyt löytäisivät takametsäämme, sepelkyyhkyn rauhoittava kujerrus on mielestäni linnun laulusta kaunein :)
Minä odotan sitä iltaa, kun mustarastas alkaa lörpötellä kuusen latvassa. Se on ihana hetki! Vaikka kyllä nämä talitinttien ja viherpeippojenkin kevätlaulut antavat mukavasti tuntumaa, että nyt ollaan jo voiton puolella tästä talvesta.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, on mahtavaa kuunnella, kuinka metsänreuna raikaa konserttia:)
VastaaPoistameillä tintit jo aamuisin laulelevat, ja mustaraskin hieman harjoitteli.