Viikonloppuna koitin keräillä voimia, tulevat työviikot ovat aika rankkoja, kun perehdytän normityön ohessa äitiyslomansijaistani. Yksi työreissukin on vielä edessä.
Lapset pääsivät hyvien todistusten kera kesälaitumille. Kirpulla oli kaveri yökylässä sen kunniaksi ja taisi teinikolmikko valvoa pikkutunneille saakka. Mutta mikäs siinä, pitäähän sitä loman alkua juhlia ja nauttia elämästä, vielä kun se on tuossa iässä mahdollista vailla suurempia murheita :)
Mitään ihmeempää ei siis tehty, jonkin verran puita pilkottiin, tai siis mies pilkkoi ja minä kasasin osan puista liiteriin ja huilasin aina välillä. Mies ajoi nurtsin ja minä kykin muutaman rikkaruohopenkin kimpussa, mitä masultani pystyin. Kerättiin kuusenkerkkiä pakkaseen, teen niistä myöhemmin siirappia ja yskänlääkettä, kunhan saadaan taas omaa hunajaa. Ja käytiin me eilen mehiläispesäkin ostamassa, nyt siis tähän satokauteen meillä on kaksi pesää.
Kävelin puutarhassani ihailemassa varhaisia kukkijoita. Kannoin sylitolkulla vuohenputkea ja voikukkaa kanitarhoihin.
Ilahduin hedelmäpuiden runsaasta kukinnasta - ainoastaan yksi omanapuu taisi jäädä kukkimatta. Tai voisiko se olla myöhäisempi laji sitten - en muista sen nimeä.
Saskatoon-pensaskin kukkii. Sen marjat on syötäviä ja hyvin terveellisiä.
Raivasimme myös hieman ränsistyneitä pensaita ja tämän valkoisen syreenin (joka on tuotu aikanaan mummini kotipaikalta), oksien suojiin saimme pienen levähdyspaikan.
Luumukin kukkii runsaana.
Parveke on jo maalattu, vielä on maalaamatta terassin loppupää... Maali loppui vaan kesken, eikä ole ehditty ostamaan lisää.
Sitten taas suunta kohti uutta työviikkoa. Lapset lomailevat tällä viikolla isänsä kanssa, joten puolittain lomalta tuntuu itsestäkin, kun ei tarvitse huolehtia aamuherätyksistä. Toivottavasti säät jatkuisivat aurinkoisina ja lämpiminä, kyllä se vaan piristää mieltä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti