Jostainhan se on aloitettava...

Viikonloppuna ehdittiin tehdä pikkuisen hommia Pajulassa. Minä siivosin pikkumökin ja mies kävi rossipohjan kimppuun tavoitteena tasoitella se ja sitten jos pian päästäisiin laittamaan uusia lattiarakenteita!

 

Talosta on siis purettu huonokuntoinen piippu ja leivinuuni ja lattian alta on romahtanut jälkeenpäin rakennettu kellari, joten meidän täytyy ensin tasoitella tuo kivi/tiili/laasti/söttöläjä, jotta saadaan järkevästi tukea uusille lattiarakenteille. Tarkoitus on jättää tuvan puolelle rossipohja, tuuletusaukkoineen tietysti. Eristeeksi laitetaan ekovillaa. Talosta ei ole tarkoitus tehdä talviasuttavaa, joten rossipohjan melko vähäinen maavara riittää, kun ei laiteta kauhean paksua eristekerrosta lattialankkujen alle. Täytyy vielä selvittää, miten paksu kerros ekovillaa olisi sopivasti.

Kammarin ja pikkusalin lattia on ollut jonkinlainen multapenkkiratkaisu, jossa tosin on ollut ohut valu päällä, joka on nostanut kosteuden alahirsiin ja lahottanut ne osittain. Valu nakutellaan pois, sen alla on hiekkaa. Laitetaan kapillaarikatko lecasorasta ja päälle viirakangas + ekovillaa lankkuihin asti. Ja tietysti kaikki lahot korjataan.

Seinissä on osittain vanhat pinkopahvit + paperitapetit vielä osittain, harmi vaan, että on niin huonokuntoisia, että on pakko ottaa pois. Keittiön haltexeja en jää kaipaamaan... ne uusitaan surutta uusiin haltexeihin. Tapetit pitää olla tietysti paperitapetteja.

Ikkunat haluaisin entisöidä kaikki. Yläkerran ikkunat on kauneimmat, malliltaan lähes neliöt ja neliruutuiset. Isäni on  kyllä hankkinut tilalle jo toiset, mutta niistä puuttuu ristikot ja ne ovat isommat, joten en taitaisi niitä haluta, koska joutuisi suurentamaan ikkuna-aukkoja ja ne ovat ns. tavan rintamamiestaloikkunat. Se vaikuttaisi paljon talon ulkomuotoon. Iso ikkuna pienessä matalassa vinttikamarissa ei välttämättä näyttäisi kovin hyvältä. Toiselta puolelta vastaava ikkuna on kokonaan hajonnut, joten se vaatisi sitten, että tekisi pokatkin uusiksi vanhan mallin mukaan...

Sellaiset on kyllä lasiverannalla ja siitäkin on ikkunoita rikki, joten ehkä ne voisi siihen käyttää, niin ei hukkaan mene.

Kaikki vanhat ovi- ja ikkunalistat mitä on jäljellä, maalataan ja käytetään uudelleen. Samoin tietenkin kauniit peiliovet.

Pikkumökistä tuli hiirten talvibileiden jäljiltä taas puhdas ja ihan kodikas pikku-tupa. Mies lupasi, että nuo kalterit lähtee ikkunasta tänä kesänä - tuntuu  kun olisi vankilassa... Tämä on siis ollut joku raksaparakki entisessä elämässään. Jos päärakennus joskus valmistuu, tämä jäänee teinien majapaikaksi tai vierastuvaksi.

Keittiön takana olevissa pikkuhuoneissa säilytämme tällä hetkellä mehiläiskalustoamme (laatikoita, kehiä ja hoitotarvikkeita).

Oli kiva päästä konkreettisiin hommiin. Siivosin myös talon kuistin ja maalikin olisi sitä varten jo ostettu  (viime kesänä...). Jospa sen tänä vuonna jo maalaisin...

Mies oli napannut salaa kuvan kotona pallomahastani, kun olin oikomassa selkääni kukkapenkkejä kitkiessäni :) Raskaus on edennyt loppusuoralle, rv 30 menossa. Selkä on aika kipeä, kun minulla on synnynnäinen epämuodostuma, SI-nivel on luutunut virheellisesti kiinni selkärankaan (tjsp). Se temppuilee nyt, kun painopiste pallomahan kanssa muuttuu. Vielä 4,5 viikkoa äitiysloman alkuun!

Ja lopuksi vielä täytyy kiitellä ihania työtovereitani. Useammalta olemme saaneet jo kaikenlaista tarpeellista vauvatavaraa ja nyt sain ihanalta työkaveriltani ison kasan villasukkia, jotka hän oli neulonut isosiskolle, isoveljelle ja tulevalle pikkusiskolle! Niin ihania kaikki! Tuntuu niin hyvältä, miten moni ihminen iloitsee kanssamme tästä odotuksesta ja elää siinä mukana!